Yläkoulun oppilaiden ja opettajien käsityksiä uusmedian hyödyntämisestä opetuksessa
Tutkimuksessa selvitetään yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden sekä yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien käsityksiä uusmedioista, niiden käytöstä nuorten vapaa-ajalla ja koulussa sekä niiden pedagogisista mahdollisuuksista opetuksessa. Aineistona on viisi oppilashaastattelua sekä viisi opettajahaastattelua. Aineisto analysoitiin ensin sisällönanalyysin keinoin ja sen jälkeen analyysia syvennettiin diskurssianalyysillä.
Tutkimuksessa selvisi, että uusmediat ovat opettajien vapaa-ajalla niin kutsutussa hyötykäytössä: he etsivät internetistä tietoa tai hyödyntävät sitä tuntien suunnittelussa. Haastatellut oppilaat sen sijaan käyttävät internetiä lähinnä ajanvietteen takia, mikä tosin pitää sisällään myös tiedonhakua, tiedon jakamista ja sen arviointia Opettajat kokevat uusmedioiden olevan esillä opetuksessa huomattavasti oppilaita enemmän. Uusmedioiden kirjo on kuitenkin melko kapea ja työtavat niiden parissa ovat perinteisiä. Oppilaat arvioivat, että uusmedioista on koulussa puhuttu, mutta niitä ei hyödynnetä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa juuri lainkaan. Opettajien suhtautuminen nuorten vapaa-ajan uusmedioihin on vaihteleva. Vaikka medioihin ja niiden käyttämiseen liittyy paljon positiivisia puolia, opettajien puheelle on tyypillistä uhka- ja ongelmadiskurssi – varsinkin puhuttaessa digitaalisista peleistä. Tämä uhkapuhe on välittynyt myös oppilaille, jotka tosin eivät ota varoitteluja tosissaan.
Opettajat suhtautuvat positiivisesti useimpien uusmedioiden hyödyntämiseen opetuksessaan, mutta haasteena on mm. selkeiden ohjeiden ja valmiin opetusmateriaalin vähäisyys. Haastavaa on myös se, että oppilaat haluaisivat pitää opetuksen opettajajohtoisena, mutta eivät kuitenkaan yleensä pidä opettajiaan pätevinä opettamaan uusmedioiden käyttöä. Pätevyys rakentuu opettajien ja oppilaiden puheessa eri tavoin: opettajat kaipaisivat lisää koulutusta ja materiaalia, oppilaiden mielestä opettajien pitäisi itse käyttää sosiaalisia medioita enemmän.
Opetussuunnitelmiin tulisikin pikaisesti saada mediakasvatuksen tavoitteet ja selkeitä ohjeita niiden toteuttamiseksi. Myös koulujen resurssit ja opettajakoulutus tulisi uudistaa niin, että uusmediat voisivat vakiinnuttaa paikkansa kaikissa oppiaineissa. Tämä lisäisi opettajien itsevarmuutta ja siten myös mediakasvatuksen asiantuntijuutta.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Oppilaiden autonomian ja itseohjautuvuuden kokemusten lisääminen yläkoulun liikunnanopetuksessa : Move! -mittaustulosten käyttö CDG-mallin mukaisessa opetuksessa
Anttila, Anna-Kaisa; Ketonen, Jenna (2022)Tämän Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lisäsikö CDG-mallin mukainen opetus oppilaiden autonomian ja itseohjautuvuuden kokemuksia liikuntatunneilla ja vapaa-ajalla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, ... -
Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikuntatunnilla : opettajien ja oppilaiden kokemuksia tunne- ja vuorovaikutustaitojen käytöstä yläkoulun liikuntatunnilla
Hautala, Stina (2017)Tämän fenomenologis-hermeneuttiseen menetelmään perustuvan haastattelututkimuksen tarkoituksena oli tutkia liikunnanopettajien ja yläkouluikäisten tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä niiden käyttöä liikuntatunnilla. ... -
Tukea tarvitsevien oppilaiden osallisuus opetuksessa : opettajien näkemyksiä osallisuudesta ja kokemuksia osallisuutta edistävistä käytänteistä yläkoulussa
Yli-Kojola, Kaisa (2018)Oppilaiden osallisuutta on tutkittu paljon viime vuosina. Tukea tarvitsevien oppilaiden osallisuus on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle tutkimuksissa ja käytännön työssä kouluissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ... -
Oppilaiden sosiaaliset suhteet ja kouluviihtyvyys yläkoulun alussa
Hallinen, Päivi (2010)