Meidän savolaisten puheenaiheet : maakuntalehti Savon Sanomien lööppien aihevalinnat ja uutiskriteerit 2007-2008
1990-luku lopetti suomalaisten sanomalehtien vuosikymmeniä jatkuneen turvallisen ekspansion kauden. Sittemmin lehdet ovat joutuneet kuuntelemaan yleisöään herkemmällä korvalla ja kilpailemaan kovemmin toisiaan vastaan yhä ohuemmiksi käyvillä lehtimarkkinoilla. Teknologinen kehitys sekä arjen ja yhteiskunnan muutos pakottavat sanomalehdet uudistumaan, ja niinpä iltapäivälehdistä tutut lööpit tulivat myös Savon Sanomiin vuonna 2007.
Vaikka iltapäivälehtien lööpit ovat kenties suomalaisen sanomalehdistön näkyvin osa, niitä on tutkittu melko vähän. Maakuntalehtien lööppejä ei tätä ennen ole tutkittu lainkaan. Tässä tutkielmassa pyritään luomaan yleiskuva maakuntalehtien lööppien sisällöstä, funktioista ja uutiskriteereistä. Tutkielmani jakautuu kolmeen osioon. Ensimmäisessä täsmennän edelleen teoriaa lööppien funktioista päätoimittaja-, uutispäällikkö- ja toimittajahaastatteluiden pohjalta. Toisessa ja kolmannessa osiossa pyrin selvittämään sisällönerittelyn keinoin Savon Sanomien lööppien uutiskriteereitä suhteessa maakuntalehti Keskisuomalaiseen ja molempiin iltapäivälehtiin sekä suhteessa Savon Sanomien runkolehden etusivuun.
Toimituksen haastattelut osoittivat, että lööpit ovat maakuntalehdessä ennen kaikkea toimituksen sisäinen työnohjauksellinen työkalu mutta myös keino lähestyä lukijaa. Runsaan kahden sadan lööpin sisällön erittely ja vertailu vuosilta 2007–2009 puolestaan osoitti, että Savon Sanomat on
löytänyt oman tapansa tehdä lööppejä. Käytössä ovat iltapäivälehdestä tutut työkalut ja kerronnan keinot, mutta toimitus tekee niillä omannäköistään tuotetta. Lööpit ovat varsin maltillisia. Uutiskriteereissä korostuvat muun muassa selkeys ja yksinkertaisuus, paikallisuus, tunnettuus ja henkilöitävyys. Savon Sanomien etusivujen ja lööppien vertailu puolestaan osoitti, ettei lööppi noudata täysin runkolehden
uutiskriteereitä. Lööpeissä on tunnistettavissa useita postmodernille journalismille tyypillisiä piirteitä. Lööppi ei ole vakava, vaan siinä päivän pääaiheeksi saatetaan korottaa varsin triviaali ja lähinnä viihdyttävä uutinen. Ennen kaikkea maakuntalehden lööpit ilmentävät puheenaihejournalismiksi kutsuttua suuntausta, jossa keskustelun herättäminen yleisön keskuudessa nousee toimituksen työn keskeiseksi tavoitteeksi. Kyseessä on maakuntalehdeltä kaupallinen strategia, jossa luomalla levikkialueelle yhteistä agendaa ja puheenaiheita luodaan kaupalliselle menestykselle välttämätöntä alueellista identiteettiä.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29148]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tiedotteet maakuntalehden talousjournalismin lähteinä
Mauno, Hellevi (2012)Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia median julkaisemasta aineistosta on peräisin toimitusten ulkopuolisilta toimijoilta. Suomalaisessa sanomalehtijournalismissa uutisideat ja -materiaali tulevat yhä lisääntyvässä ... -
Matkailujournalismia koronapandemian alussa : tarkastelussa Iltalehden, Helsingin Sanomien ja Mondon matkajuttujen juttukriteerit
Pöyhtäri, Roosa (2022)Kun koronavirus levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, vapaa-ajan matkustamista rajoitettiin viruksen leviämisen hidastamiseksi. Laajat rajoitustoimet veivät yhteiskunnan poikkeustilanteeseen, ja väistämättä koko ... -
Turun Sanomien pakolais- ja turvapaikanhakijauutisointi Euroopan pakolaiskriisistä syksyllä 2015
Leppänen, Jenni (2017)Tässä tutkielmassa tutkitaan sisällön erittelyn ja teemahaastatteluiden avulla millaisena maakuntalehti Turun Sanomien pakolais- ja turvapaikanhakijauutisointi syksyllä 2015 näyttäytyy nyt, kun tapahtumista on jo kaksi ... -
Tuhoa, tehoa ja tuhlausta : Helsingin sanomien ja New York Timesin ydinaseuutisoinnin tarkastelua diskurssianalyyttisestä näkökulmasta 1945-1998
Mäkilä, Kimmo (Jyväskylän yliopisto, 2007) -
Vinkkejä, vedätystä ja venäläisiä sotilaita : sosiaalisen median käyttö Ukrainan konfliktiuutisoinnissa Ylen ja Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksissa
Paajanen, Olli (2016)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalista mediaa käytetään ja miten sosiaalisen median kautta hankitun käyttäjien tuottaman sisällön todenmukaisuus varmistetaan ulkomaan kriisiuutisoinnissa suomalaisessa ...