Öljyvärimaalausten varkaudet taidemarkkinoiden barometrina

Abstract

Taidemarkkinoilla on havaittu, että taiteilijan arvostuksen lisääntyessä, kyseisen taiteilijan väärennösten määrä lisääntyy. Pro gradu – tutkielmassa selvitetään, voiko öljyvärimaalausvarkauksien perusteella tehdä samanlaista johtopäätöstä. Vaikuttaako taiteilijan arvostuksen lisääntyminen taidemarkkinoilla varastettujen teosten määrään?

Ongelmaan on vastattu poikkitieteellisestä näkökulmasta. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat tilastotiede, haastattelututkimus, historiantutkimus ja hermeneuttinen tutkimus. Tilastotieteen metodologiaa hyväksikäyttäen INTERPOL:n arkistossa olevat 2000-luvulla varastetut öljyvärimaalaukset on tilastoitu. Tutkimuskirjallisuuteen on sovellettu historiantutkimuksen metodologiaa. Tilastojen ja historiantutkimuksen perusteella tutkija haastatteli INTERPOL:n ja Los Angelesin poliisin taidevarkausyksiköiden edustajia sekä museoturvallisuusyrityksen johtajaa. Tutkimusmateriaalia on verrattu taidemarkkinoiden kehitykseen 2000-luvulla. Taidemarkkinoiden toimintaan on sovelluttu hermeneuttista tutkimusotetta. Hermeneuttinen tutkimusmateriaali koostuu sosiologian kirjallisuudesta ja taidemarkkinoita analysoivan Artprice-yhtiön tiedoista.

Poikkitieteellisen tutkimuksen perusteella nimekkäiden taiteilijoiden teoksia varastetaan vähän. Taidevarkailla ei ole samanlaista taidetuntemusta kuin väärentäjillä. Taidemarkkinoiden käyttäminen taidevarkauksien ilmapuntarina on ongelmallista. Varastettujen öljyvärimaalausten perusteella on kuitenkin havaittavissa selkeä yhteys turvallisuustasoon. Tästä johtuen taidemarkkinoiden rakenne voidaan havaita taidevarkauksien perusteella. Arvotaidetta varastetaan suhteessa vähiten, kansallisesti arvostettua taidetta hieman enemmän ja eniten varastetaan teoksia, joiden arvo taidemarkkinoilla on alhainen.