dc.contributor.author | Rautiainen, Taina | |
dc.date.accessioned | 2011-03-22T08:54:17Z | |
dc.date.available | 2011-03-22T08:54:17Z | |
dc.date.issued | 2011 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1154257 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26695 | |
dc.description.abstract | Tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisia vierassanoja käytetään suomalaisessa naistenlehdessä. Näkökulmina ovat lainasanojen rakenne, niiden sisältämät konsonanttiyhtymät, ääntäminen ja oikeinkirjoitus sekä etenkin se, mitä uutta ja suomen kielelle vierasta niihin sisältyy. Aineisto koostuu yleisnimistä, jotka on kerätty muutamista Kauneus ja terveys -lehden numeroista vuosilta 2007 ja 2009. Lisäksi tutkielmaan sisältyy pieni vertailuaineisto numerosta 5/2000. Varsinaista aineistoa on 478 sanaa ja vertailuaineistoa 127 sanaa.
Aineistossa on sekä sitaatti- että erikoislainoja, jotka ovat yksiosaisia, yhdyssanoja tai sanaliittoja. Suurin osa on substantiiveja. Mukautettuja lainoja on eniten. Yleisin mukauttamiskeino on epenteettinen i (wrappi). Johdoksista valtaosa on supistumaverbejä (zumbata). Adjektiivijohtimista tyypillisin on inen (ayurvedinen). Substantiivijohtimet puolestaan ovat enimmäkseen deverbaalisia teonnimiä (sheivaus). Yhdyssanoista valtaosa sisältää suomenkielisen tai sellaiseksi mieltyvän perusosan (cashewpähkinä). Sanaliittoja esiintyy niin yksin kuin yhdyssanoissa (body pump, voice massage -terapeutti).
Konsonanttiyhtymiä voi esiintyä sanan alussa, keskellä tai lopussa. Yleisimpiä ovat sanansisäiset kahden tai kolmen konsonantin yhtymät (chardonnay, hipsterit). Monet yhtymistä ovat laadultaan suomen kielestä poikkeavia (ndombolo), mutta myös tuttuja yhtymiä esiintyy.
Aineistoon sisältyy monia suomen kielelle vieraita äänteitä (mm. suhu-s). Vierassanat tulisi yleisesti ääntää alkuperäkielen mallin mukaan, mutta käytännössä tämä ei useinkaan toteudu, vaan monia lainasanoja äännetään suomalaisittain niiden kirjoitusasun mukaisesti. Oikeinkirjoituksen kannalta ongelmallista on se, että vierassanojen taivuttaminen ei ole aina helppoa suomesta poikkeavan kirjoitusasun vuoksi. Myös yhdysmerkin käyttämisessä on vaihtelua. Aineiston yhdyssanoista noin puolet on kirjoitettu yhteen ilman yhdysmerkkiä.
Tutkielmassa selvisi, että vierassanojen käyttö on monipuolistunut ja lisääntynyt viime vuosina ja uutta lainasanastoa on tullut runsaasti. Vierassanojen käyttö ei kuitenkaan aina ole täysin ongelmatonta, sillä niiden merkitys ja käyttötapa eivät aina ole lukijalle selviä. | |
dc.format.extent | 76 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Kauneus ja terveys (aikakauslehti) | |
dc.title | Vierassanat Kauneus ja terveys -lehdessä | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201103221914 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Kielten laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Languages | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Suomen kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Finnish | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 309 | |
dc.subject.yso | lainasanat | |
dc.subject.yso | vierassanat | |
dc.subject.yso | ääntäminen | |
dc.subject.yso | oikeinkirjoitus | |
dc.subject.yso | naistenlehdet | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |