Väänänen, Marjo 2010. Yläkoululaisten fyysinen kunto ja fyysinen aktiivisuus. Liikun-tatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma,
80 s.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskisuomalaisten yläkoululaisten fyysisen kunnon ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktii-visuuden muutosta seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle. Lisäksi tutkimuk-sessa analysoitiin miten oppilaiden seitsemännellä luokalla mitatut kuntotekijät ennusti-vat fyysistä aktiivisuutta kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Tutkimuksessa sel-vitettiin myös onko oppilaan seitsemännen luokan käsityksellä omasta kunnosta yhteyt-tä fyysiseen aktiivisuuteen ja onko seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan fyysisellä aktiivisuudella yhteyttä aikomukseen olla fyysisesti aktiivinen tulevaisuudes-sa.
Tutkimuksen kohteena olivat neljän jyväskyläläisen koulun oppilaat (N = 338). Fyysistä aktiivisuutta ja aikomusta olla tu
levaisuudessa aktiivinen tutkittiin kysymällä oppilaiden viikoittaista yleistä fyysistä aktiivisuutta sekä aikomusta olla fyysisesti aktiivinen yh-den, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Kysely kerättiin oppilailta kolmen vuoden aikana aina syyslukukaudella. Lisäksi tutkimuskoulujen oppilailta kerättiin kuntotestitu-lokset seitsemänneltä luokalta. Aineiston tilastollisissa analyyseissä fyysisen aktiivisuu-den muutosten tutkimiseen käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysiä. T-testillä tutkittiin sukupuolten välisiä keskiarvoeroja mitatuissa muuttujissa. Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla tutkittiin kuntotekijöiden ja fyysisen aktiivi-suuden välisiä yhteyksiä ja stepwise –regressioanalyysiä käytettiin kyseisten muuttujien selitysasteiden tutkimiseen. Riippuvana muuttujana analyysissä oli fyysinen aktiivisuus ja riippumattomina muuttujina kuntotestien tulokset, käsitys omasta kunnosta, aikomus harrastaa liikuntaa viiden vuoden kuluttua ja sukupuoli.
Tutkimustuloksista ilmeni, että oppilaiden fyysinen aktiivisuus väheni seitsemänneltä luokalta kahdeksannelle ja seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle, mutta pysyi muuttu-mattomana kahdeksannen ja yhdeksännen luokan välillä. Tulokset osoittivat myös, että sukupuolten väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja fyysisen aktiivisuuden määrässä seitsemännellä, kahdeksannella tai yhdeksännellä luokalla. Myöskään fyysisen aktiivisuuden muutoksessa seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle ei löytynyt sukupuoli eroja. Seitsemännellä luokalla tehty arvio omasta fyysisestä kunnosta, seitsemännen luokan eteentaivutustestin tulos ja sukupuoli selittivät 26 % kahdeksannen luokan fyysi-sestä aktiivisuudesta. Yhdeksännen luokan fyysisestä aktiivisuudesta 17 % selittyi seit-semännen luokan itsearviolla omasta fyysisestä kunnosta ja seitsemännen luokan vatsa-lihastestin tuloksella. Tutkimustulosten perusteella yläkouluikäisten nuorten fyysisen aktiivisuuden jatkumiseen yläkoulun aikana tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös koululiikunnassa hyväksi koettu fyysinen kunto voisi osaltaan lisätä fyysistä aktiivisuut-ta. Lisäksi koululiikunnassa tulee huomioida, että kuntotekijät selittävät vain pienen osan nuorten aktiivisuudesta, joten kuntotestien merkitystä koululiikunnassa ei tule lii-kaa korostaa.
...
