Fyysisen aktiivisuuden yhteys yläkoululaisten itse arvioituun terveyteen

TIIVISTELMÄ Suorsa, Kristin. 2016. Fyysisen aktiivisuuden yhteys itse arvioituun terveyteen yläkoululaisilla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketiede, pro gradu – tutkielma, 58 s, 3 liitettä. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Fyysinen aktiivisuus tuo lukuisia terveyshyötyjä kaiken ikäisillä. Yläkoululaisista vain noin 20 % täyttää fyysisen aktiivisuuden vähimmäissuosituksen (vähintään 60 min päivässä). Erityisesti alakoulusta yläkouluun siirryttäessä nuorten fyysinen aktiivisuus laskee merkittävästi. Myös itse arvioidun terveyden on havaittu olevan alhaisempi verrattaessa yläkoululaisia alakoululaisiin. Itse arvioitu terveys on paljon käytetty terveysmittari, joka on yhteydessä yleiseen hyvinvointiin ja sairastavuuteen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko fyysinen aktiivisuus yhteydessä itse arvioituun terveyteen yläkoululaisilla. Tutkimusaineisto ja menetelmät Tässä opinnäytetyössä käytetty aineisto on Nuorten Akatemia-järjestön toimesta syyskuussa 2015 Helsingin alueella kerätty kyselytutkimusaineisto. Kyselytutkimukseen osallistui 260 yläkoululaista viidestä eri yläkoulusta Uudenmaan alueella. Kyselytutkimuksessa selvitettiin yläkoululaisten fyysistä aktiivisuutta, ravitsemus- ja unitottumuksia. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin fyysisen kokonaisaktiivisuuden, vapaa-ajan kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden, koulumatka- ja välituntiaktiivisuuden yhteyksiä yläkoululaisten itse arvioituun terveyteen. Menetelminä käytettiin Khiin neliötestiä ja multinomiaalista regressioanalyysia, jotka toteutettiin käyttäen IBM SPSS Statistics 22.0 – ohjelmaa. Tulokset Fyysinen kokonaisaktiivisuus ja vapaa-ajan kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus olivat tilastollisesti merkitsevästi (p<0,050) yhteydessä itse arvioituun terveyteen tutkittavilla yläkoululaisilla. Fyysisen kokonaisaktiivisuuden osalta tilastollisesti merkitseviä eroja itse arvioidussa terveydessä löytyi, kun verrattiin viikon aikana vähintään viisi kertaa vähintään tunnin liikkuvia yläkoululaisia vähiten aktiivisiin yläkoululaisiin (p<0,050). Vapaa-ajan kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden osalta tilastollisesti merkitseviä eroja itse arvioidussa terveydessä löytyi verrattaessa viikon aikana vähintään kaksi tuntia vapaa-ajan aktiivisuutta toteuttavia yläkoululaisia vähiten aktiivisiin (p<0,050). Fyysisen aktiivisuuden vähimmäissuosituksen täyttäminen, koulumatkojen ja välituntien aikainen fyysinen aktiivisuus eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä itse arvioituun terveyteen tämän opinnäytetyn yläkoululaistutkittavilla. Johtopäätökset Tämän opinnäytetyön yläkoululaistutkittavilla fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä itse arvioituun terveyteen. Itse arvioidun terveyden taustalla on kuitenkin monia tekijöitä, ja itse arvioidun terveyden ymmärtämiseen vaadittaisiinkin monia muuttujia samanaikaisesti huomioivia malleja.

ABSTRACT Suorsa, Kristin. 2016. An association of physical activity with self-rated health among secondary school pupils. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Sports and Exercise Medicine, Master’s thesis, 58 pp, 3 appendices. Background and purpose There are several health benefits associated with physical activity among all the age groups. Only about 20 % of secondary school pupils fill the physical activity recommendations (at least 60 min daily). Especially when moving from primary school into secondary school, physical activity of young person tends to decrease significantly. Also self-rated health has been lower among secondary school pupils compared with primary school pupils. Self-rated health is a commonly used health marker which is associated with general well-being and morbidity. The purpose of this master’s thesis is to find out if physical activity is associated with self-rated health among secondary school pupils. Methods In this master’s thesis, the research material was a survey carried out in September 2015 by the organization named Nuorten Akatemia. As participants of the survey were 260 secondary school pupils from five secondary schools located in the area of Uusimaa Finland. In this master’s thesis, the aim was to investigate if there is an association between the total physical activity, the leisure time physical activity, meeting the recommendations of physical activity, the commuting physical activity, the physical activity during lesson breaks and self-rated health among secondary school pupils. As statistic methods, Chi-Squared test and multinomial regression analysis were used and tests were performed using IBM SPSS Statistics 22.0 software. Results The total physical activity and the leisure time physical activity were associated with self-rated health among the secondary school pupils (p < 0,050). The pupils who were physically active at least five times per week, at least one hour each time, were more likely to report their health good or excellent compared with the least active pupils. The pupils who were active at least two hours per week during their leisure time reported their health more likely good or excellent compared with the least active pupils. Meeting the recommendations of physical activity, the commuting physical activity and the physical activity during lesson breaks were not associated with self-rated health among secondary school pupils. Conclusion Based on the results, physical activity seems to be associated with self-rated health among secondary school pupils. However, self-rated health is a multidimensional affair and more studies are needed to gain better understanding of self-rated health and factors associated with it.