Jääkiekkoilijoiden fyysinen kuntoprofiili kauden aikana Mestiksessä
Jääkiekossa kausi on pitkä, ja kauden tärkeimmät pelit pelataan kauden lopulla, jolloin joukkueen tulisi olla pelillisesti ja fyysiseltä suorituskyvyltään huipussaan. Tutkimus oli seurantatutkimus, jonka tarkoituksena oli seurata jääkiekkoilijoiden fyysisiä kunto-ominaisuuksia kauden aikana testaamalla Mikkelin Jukureiden Mestis-joukkuetta kaudella 2004-05. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 10 jääkiekkoilijaa; ikä 25±3 vuotta, pituus 179±4 cm ja paino 83±4 kg. Rasvaprosentti määritettiin ihopoimuista neljästä kohtaa. Fyysisen kunnon testeinä oli maksimaalinen polkupyöräergometritesti, joka toteutettiin kauden aikana kolmesti (syys-, joulu- ja huhtikuussa) sekä joukkueen harjoituskauden aikana tekemät nopeuskestävyystesti juosten 10x20 m, nopeustesti 20 m, voimatesteinä levytankoliikkeet (etukyykky, rinnalleveto, penkkipunnerrus ja leuanveto) sekä staattinen hyppy ja kevennyshyppy. Harjoittelua seurattiin aina viikon ajan ennen polkupyöräergometritestejä harjoittelusykkeiden, harjoitteluajan sekä voima- ja oheisharjoitteiden osalta. Rasvaprosentin laski merkitsevästi (p=0,004) kauden aikana ja nousi merkitsevästi (p<0,05) joulukuun ja huhtikuun testejä verrattaessa. Maksimaalinen hapenottokyky parani syyskuun ja joulukuun testejä verrattuna (p=0,110), mutta heikkeni merkitsevästi joulukuusta huhtikuun (p=0,017). Maksimisyke laski merkitsevästi (p<0,001) syyskuun mittauksista joulukuun mittauksiin. Anaerobinen kynnys laski merkitsevästi (p=0,005) sykkeen osalta syyskuun ja joulukuun mittauksia verrattaessa. Anaerobisen kynnyksen polkemisteho ei muuttunut merkitsevästi mittauksien välillä. Aerobinen kynnys ei muuttunut mittauksien välillä. Voimaominaisuudet paranivat levytankotestien osalta (p<0,001) koko joukkueella. Kevennyshypyn osalta testiryhmän tulokset paranivat merkitsevästi (p<0,001) kesän aikana samoin kuin nopeus ja nopeuskestävyystestien tulokset koko joukkueen osalta (p<0,001). Harjoittelun määrä pysyi viikon seurannan osalta lähes samanlaisina minuutteina tarkasteltuna, eivätkä harjoittelusykkeet eri sykealueilla muuttuneet merkitsevästi. Joulukuun ja huhtikuun mittauksia verrattuna kestävyyskunto heikkeni merkitsevästi, kun kesän harjoittelukaudella voima-, nopeus- ja nopeuskestävyysominaisuudet paranivat merkitsevästi. Kestävyyskunnon heikentymiseen syynä voi olla keventynyt harjoittelu kauden jälkeen, irtiottokyvyn lasku tai harjoittelussa panostaminen peruskestävyyteen. Sykeanalysoinnin osalta koehenkilömäärä jäi vähäiseksi, mikä vaikeutti harjoittelun luotettavaa analysointia sykkeiden osalta, ja yhden viikon analysointi ennen kestävyystestiä tuskin oli riittävä kuvaamaan harjoittelun kokonaiskuormitusta.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Jääkiekkoilijoiden kynnyssykkeiden määrittäminen juoksun, luistelun ja pyöräilyn aikana
Laukkanen, Jesse (2023)Ice hockey requires players to utilize both aerobic and anaerobic capacities. Optimal performance during the match requires the ability to react and perform in the various situations of the match, which require not only ... -
Jääkiekkoilijoiden maksimaalisen luistelunopeuden ja anaerobisen kestävyyden ennustaminen H/M -suhteen avulla
Toivola, Mika (2008)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voidaanko Hoffman –refleksin ja M –aallon välisen suhteen (H/M –suhteen) avulla ennustaa jääkiekkoilijoiden maksimaalista luistelunopeutta (Vmax) ja anaerobista kestävyyttä (Vanak). ... -
Tavoitteenasettamisen yhteys lukiolaisten fyysisten kuntotekijöiden kehittymiseen interventiojakson aikana
Tapio, Harri (2020)Tämän Pro Gradun tarkoitus oli selvittää tavoitteenasettelun vaikutusta fyysisten kuntotekijöiden kehittymiseen. Tavoitteena oli myös selvittää omien tavoitteiden arvottamisen yhteyttä eri fyysisten kuntotekijöiden ... -
Resilienssi jääkiekkoilijoiden sopeutumisessa urheilu-uran jälkeiseen elämään
Ahlqvist, Aleksis (2019)Tutkimuksessa on tarkasteltu entisten ammattijääkiekkoilijoiden uranvaihdosprosessia. Teoreettisina viitekehyksinä on käytetty transteoreettista muutosvaihemallia, joka toimii tutkimuksen ajallisena jäsennyksenä sekä ...