Jääkiekossa kausi on pitkä, ja kauden tärkeimmät pelit pelataan kauden lopulla, jolloin joukkueen tulisi olla pelillisesti ja fyysiseltä suorituskyvyltään huipussaan. Tutkimus oli seurantatutkimus, jonka tarkoituksena oli seurata jääkiekkoilijoiden fyysisiä kunto-ominaisuuksia kauden aikana testaamalla Mikkelin Jukureiden Mestis-joukkuetta kaudella 2004-05. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 10 jääkiekkoilijaa; ikä 25±3 vuotta, pituus 179±4 cm ja paino 83±4 kg. Rasvaprosentti määritettiin ihopoimuista neljästä kohtaa. Fyysisen kunnon testeinä oli maksimaalinen polkupyöräergometritesti, joka toteutettiin kauden aikana kolmesti (syys-, joulu- ja huhtikuussa) sekä joukkueen harjoituskauden aikana tekemät nopeuskestävyystesti juosten 10x20 m, nopeustesti 20 m, voimatesteinä levytankoliikkeet (etukyykky, rinnalleveto, penkkipunnerrus ja leuanveto) sekä staattinen hyppy ja kevennyshyppy. Harjoittelua seurattiin aina viikon ajan ennen polkupyöräergometritestejä harjoittelusykkeiden, harjoittelu
ajan sekä voima- ja oheisharjoitteiden osalta. Rasvaprosentin laski merkitsevästi (p=0,004) kauden aikana ja nousi merkitsevästi (p<0,05) joulukuun ja huhtikuun testejä verrattaessa. Maksimaalinen hapenottokyky parani syyskuun ja joulukuun testejä verrattuna (p=0,110), mutta heikkeni merkitsevästi joulukuusta huhtikuun (p=0,017). Maksimisyke laski merkitsevästi (p<0,001) syyskuun mittauksista joulukuun mittauksiin. Anaerobinen kynnys laski merkitsevästi (p=0,005) sykkeen osalta syyskuun ja joulukuun mittauksia verrattaessa. Anaerobisen kynnyksen polkemisteho ei muuttunut merkitsevästi mittauksien välillä. Aerobinen kynnys ei muuttunut mittauksien välillä. Voimaominaisuudet paranivat levytankotestien osalta (p<0,001) koko joukkueella. Kevennyshypyn osalta testiryhmän tulokset paranivat merkitsevästi (p<0,001) kesän aikana samoin kuin nopeus ja nopeuskestävyystestien tulokset koko joukkueen osalta (p<0,001). Harjoittelun määrä pysyi viikon seurannan osalta lähes samanlaisina minuutteina tarkasteltuna, eivätkä harjoittelusykkeet eri sykealueilla muuttuneet merkitsevästi. Joulukuun ja huhtikuun mittauksia verrattuna kestävyyskunto heikkeni merkitsevästi, kun kesän harjoittelukaudella voima-, nopeus- ja nopeuskestävyysominaisuudet paranivat merkitsevästi. Kestävyyskunnon heikentymiseen syynä voi olla keventynyt harjoittelu kauden jälkeen, irtiottokyvyn lasku tai harjoittelussa panostaminen peruskestävyyteen. Sykeanalysoinnin osalta koehenkilömäärä jäi vähäiseksi, mikä vaikeutti harjoittelun luotettavaa analysointia sykkeiden osalta, ja yhden viikon analysointi ennen kestävyystestiä tuskin oli riittävä kuvaamaan harjoittelun kokonaiskuormitusta.
...
