Venyttelyn akuutit vaikutukset juoksun taloudellisuuteen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ennen suoritusta tehdyn venyttelyn akuutteja vaikutuksia juoksun taloudellisuuteen. Samalla tutkittiin venyttelyn vaikutuksia liikkuvuuteen ja askelmuuttujiin, joten voitiin nähdä ovatko taloudellisuuden mahdolliset muutokset yhteydessä liikkuvuuden tai askelmuuttujien mahdollisiin muutoksiin. Tutkimuksen koehenkilöinä oli 8 miespuolista kestävyysjuoksijaa (ikä 23.9 ± 5.1 vuotta). Jokainen koehenkilö harjoitteli aktiivisesti tulevan kesän kilpailuja varten. Juoksijoiden ennätykset olivat 800m:llä välillä 1min50s – 2min3s ja/tai 1500m:llä välillä 3min53 – 4min5s. Koehenkilöt tekivät samanlaiset juoksun taloudellisuutta mittaavat testit kahtena eri päivänä 3 – 8 päivän välein juoksuradalla sisähallissa. Testin aikana juostiin aluksi 3 1000m:n juoksua 12, 14, ja 16 km/h vauhdeilla minuutin palautuksella. Näiden jälkeen juostiin vielä 2 400m:n vetoa nopeuksilla 6.25 ja 6.50 m/s viiden minuutin palautuksella. Ensimmäisenä mittauspäivänä koehenkilöt suorittivat kevyen alkuverryttelyn jälkeen kevennyshypyn kontaktimatolla, jonka jälkeen taloudellisuustesti aloitettiin. Toisena mittauspäivänä koehenkilöt puolestaan suorittivat kevyen alkuverryttelyn jälkeen perusteellisen alaraajojen venyttelyn, jonka jälkeen tehtiin kevennyshyppy kontaktimatolla. Venyttelyjen ja kevennyshypyn jälkeen siirryttiin taas tekemään juoksun taloudellisuutta mittaava testi. Molempina mittauspäivinä taloudellisuustestien jälkeen koehenkilöt suorittivat myös alaraajojen liikkuvuutta mittaavat testit. Taloudellisuuden määrittämiseksi juoksujen aikana mitattiin hapenkulutusta kannettavalla kaasuanalysaattorilla, ja jokaisen kuorman jälkeen määritettiin veren laktaattipitoisuus sormenpäästä otetusta verinäytteestä. Juoksujen vauhdit määritettiin valotahdistuksen avulla. Tässä tutkimuksessa venyttely ei vaikuttanut juoksun taloudellisuuteen tilastollisesti merkitsevästi millään kuormalla, vaikka kevennyshyppy oli heikentynyt ja lonkan ojentajien liikkuvuus parantunut venyttelyn johdosta. Analysoitaessa lonkan ojentajien liikkuvuuden muutosten ja hapenkulutuksen muutosten välistä yhteyttä havaittiin näiden välillä kuitenkin suuntaa antava käänteinen korrelaatio. Niinpä venyttelyllä onkin saattanut olla jonkinlainen vaikutus myös juoksun taloudellisuuteen, vaikka sen ei havaittukaan muuttuvan tilastollisesti merkitsevästi tutkimusjakson aikana. Juoksun taloudellisuuden muutokset olisivat tämän tuloksen perusteella yhteydessä lonkan ojentajien liikkuvuuden muutoksiin siten, että parantunut lonkan ojentajien liikkuvuus vaikuttaisi hapenkulutusta kasvattavasti. Askelmuuttujien ei havaittu muuttuvan merkitsevästi tutkimusjakson aikana, eikä niiden muutosten ja hapenkulutuksen muutosten välillä havaittu yhteyttä. Askelpituus kuitenkin lyheni suuntaa antavasti (P = 0.078) nopeimmalla juoksuvauhdilla.