Voisitko apua? : Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä

Abstract

Tämän tutkimuksen päätavoitteena on kartoittaa suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitoja, sillä aihealue on toistaiseksi ollut lähestulkoon tutkimaton. Sananmuodostus on yksi suomen kielen ominaispiirteistä, joten se on tärkeä kielen osa-alue suomenoppijoiden kannalta.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten paljon ja millaisia sananmuodostuskeinoja S2-oppijat hyödyntävät kirjoitelmissaan ja miten niiden käyttäminen on kehittynyt kahdessa vuodessa. Erillisten johtamistehtävien avulla tutkittiin kontrolloidummin, miten oppijat osaavat muodostaa johdoksia ja miten hyvin he tuntevat johdinten merkitystehtäviä. Tuloksia tarkasteltiin myös suhteessa kirjoitelmien taitotasoihin.

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen Toisen kielen oppimisen polut (Topling) -hanketta, jossa päätavoitteena on pitkittäisaineiston avulla selvittää, miten toisen kielen oppijoiden kielitaito kehittyy kouluvuosien aikana.

Tutkimukseen osallistui yhdeksän 13–16-vuotiasta yläkoulun ja lukion S2-oppijaa. Aineistoa kerättiin 2–3 kertaa kolmen vuoden ajan. Pitkittäisaineisto muodostuu 84 kirjoitelmasta, ja sananjohtamistehtävät, joita on neljä erilaista, kerättiin vain jälkimmäisellä kierroksella. Aineistoa analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti.

S2-oppijat hyödynsivät sananmuodostusta kirjoitelmissaan vähän, eikä tähän tullut muutoksia tutkimusjakson aikana. Kirjoitelmien johdokset olivat pääasiassa hyvin tavallisia, frekventtejä ja semanttiselta sisällöltään konkreettisia nominijohdoksia. Kahdessa vuodessa niiden semanttinen, morfologinen tai leksikaalinen variaatio jonkin verran kasvoi monella kirjoittajalla. Johtamistehtävissä yleisimpien nominijohdosten merkitykset tunnettiin hyvin, mutta deverbaalisten verbijohdosten merkitystehtävät olivat vieraita. Oppijat osasivat tuottaa melko monenlaisia johdoksia, vaikka tietoa niiden merkityksistä puuttui. Oppijoita tulee kannustaa rohkeampaan sanaston käyttöön kirjoittamisessa, jotta he eivät kirjoita pelkästään perussanojen varassa ja jotta viestintä tehostuu. Sananmuodostusta on syytä opettaa, jotta oppijoiden vireillä olevat taidot pääsevät kehittymään. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.