Voisitko apua? : Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä
Tämän tutkimuksen päätavoitteena on kartoittaa suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitoja, sillä aihealue on toistaiseksi ollut lähestulkoon tutkimaton. Sananmuodostus on yksi suomen kielen ominaispiirteistä, joten se on tärkeä kielen osa-alue suomenoppijoiden kannalta.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten paljon ja millaisia sananmuodostuskeinoja S2-oppijat hyödyntävät kirjoitelmissaan ja miten niiden käyttäminen on kehittynyt kahdessa vuodessa. Erillisten
johtamistehtävien avulla tutkittiin kontrolloidummin, miten oppijat osaavat muodostaa johdoksia ja miten hyvin he tuntevat johdinten merkitystehtäviä. Tuloksia tarkasteltiin myös suhteessa kirjoitelmien taitotasoihin.
Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen Toisen kielen oppimisen polut (Topling) -hanketta, jossa päätavoitteena on pitkittäisaineiston avulla selvittää, miten toisen kielen oppijoiden kielitaito kehittyy kouluvuosien aikana.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän 13–16-vuotiasta yläkoulun ja lukion S2-oppijaa. Aineistoa kerättiin 2–3 kertaa kolmen vuoden ajan. Pitkittäisaineisto muodostuu 84 kirjoitelmasta, ja sananjohtamistehtävät, joita on neljä erilaista, kerättiin vain jälkimmäisellä kierroksella. Aineistoa analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti.
S2-oppijat hyödynsivät sananmuodostusta kirjoitelmissaan vähän, eikä tähän tullut muutoksia tutkimusjakson aikana. Kirjoitelmien johdokset olivat pääasiassa hyvin tavallisia, frekventtejä ja
semanttiselta sisällöltään konkreettisia nominijohdoksia. Kahdessa vuodessa niiden semanttinen, morfologinen tai leksikaalinen variaatio jonkin verran kasvoi monella kirjoittajalla. Johtamistehtävissä yleisimpien nominijohdosten merkitykset tunnettiin hyvin, mutta deverbaalisten verbijohdosten merkitystehtävät olivat vieraita. Oppijat osasivat tuottaa melko monenlaisia johdoksia, vaikka tietoa niiden merkityksistä puuttui. Oppijoita tulee kannustaa rohkeampaan sanaston käyttöön kirjoittamisessa, jotta he eivät kirjoita pelkästään perussanojen varassa ja jotta viestintä tehostuu. Sananmuodostusta on syytä opettaa, jotta oppijoiden vireillä olevat taidot pääsevät kehittymään. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
...
Alternative title
Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljilläKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29105]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Esimerkiksi pissa ei ole mitään kuin Italiassa --" : mielipideilmaukset ja niiden kehittyminen suomenoppijoiden teksteissä
Kajaan, Paula (2012)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomenoppijoiden mielipiteenilmauksia ja niiden kehittymistä sinä aikana kun oppijoiden kielenkäyttäjän rooli vaihtuu vieraan kielen oppijasta toisen kielen oppijaksi. Mielipiteenilmauksia ... -
Dynamics of morphological processing in pre-school children with and without familial risk for dyslexia
Louleli, Natalia; Hämäläinen, Jarmo A.; Nieminen, Lea; Parviainen, Tiina; Leppänen, Paavo H.T. (Elsevier, 2020)Difficulties in phonological processing and speech perception are associated with developmental dyslexia, but there is considerable diversity across people with developmental dyslexia (e.g., dyslexics with and without ... -
Dynamic Usage-based Principles in the Development of L2 Finnish Evaluative Constructions
Lesonen, Sirkku; Steinkrauss, Rasmus; Suni, Minna; Verspoor, Marjolijn (Oxford University Press (OUP), 2021)This study investigates the formal verbalizations of evaluation used by four beginning L2 learners of Finnish from a dynamic usage-based perspective. Longitudinal data collected weekly were used to investigate what kind ... -
Aletaan alusta : luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset uutta kieltä oppimassa
Tammelin-Laine, Taina (University of Jyväskylä, 2014) -
Kirjoittamisen tarkkuuden kehittyminen ja yhteys kirjoittajan kokonaiskielitaitoon alakouluiässä
Honko, Mari (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2021)