Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHujo, Marja
dc.date.accessioned2010-10-19T17:40:45Z
dc.date.available2010-10-19T17:40:45Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1138369
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25502
dc.description.abstractTämän tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä englannin kielen vaikutuksesta Suomen maaseudulla asuvien ihmisten elämään. Tutkielma pyrkii havainnollistamaan englannin kieleen kohdistuvia näkemyksiä, mielipiteitä ja asenteita kolmen eri sukupolven kautta, ja samalla tutkimaan, miten englannin kielen kasvava tarve ja näkyminen on huomattu ja otettu vastaan maaseudulla; vai onko asiaan ylipäätään kiinnitetty huomiota. Englannin kielestä, sen levinneisyydestä ja vaikutuksista muihin kieliin ja kulttuureihin on tehty laajalti tutkimuksia, mutta Suomessa tutkimus on ollut melko rajallista viimeaikoihin asti. Tämän tutkielman innoituksena, ja osana toteutusta, onkin osaksi toiminut Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippututkimusyksikön (Varieng) ja Tilastokeskuksen yhteistyönä toteutettu kansallinen kyselytutkimus, joka kartoitti suomalaisten kokemuksia, mielipiteitä ja asenteita englannin kielestä. Tutkielman tutkimusmateriaali kerättiin ryhmä- ja puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastateltavina oli kuusi henkilöä, joista vanhinta sukupolvea edusti 90-vuotias pariskunta, keskimmäistä sukupolvea edustivat 57-vuotias nainen ja 58-vuotias mies, ja nuorinta sukupolvea edustivat 27-vuotias nainen ja 28-vuotias mies. Kaikki haastateltavat asuvat ja ovat asuneet maaseudulla suurimman osan elämästään. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivisina tutkimusmetodeina sisältö- ja diskurssianalyysia, joiden avulla haastatteluita tutkittiin kahdesta näkökulmasta: mitä tutkittavat sanoivat ja miten he mielipiteensä ilmaisivat. Tutkimustulokset paljastivat, että tutkittavat olivat huomanneet englannin kielen vahvan aseman niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ja suurimmaksi osaksi tämä nähtiin positiivisena asiana, vaikka pieni huoli suomenkielenkin tulevaisuudesta nousi esiin. Maaseudun ja kaupunkien välillä huomattiin eroja englannin kielen tarpeellisuudessa ja näkyvyydessä. Suurimmat erot sukupolvien välillä kohdistuivat kuitenkin englannin kielen taitoihin ja taitojen puutteesta johtuvaan mahdolliseen marginalisoitumiseen nykypäivän tuoreimmasta kehityksestä ja uutisista.
dc.format.extent108 sivua
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.title"Ja mikäs pakana toi innovaatio o" : the role of English in the Finnish countryside, as seen by three generations
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201010193006
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysoenglannin kieli
dc.subject.ysoglobalisaatio
dc.subject.ysomaaseutu
dc.subject.ysosukupolvet
dc.subject.ysoasenteet
dc.subject.ysovaikutukset
dc.subject.ysoSuomi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot