Jalkalihasten sähköinen aktiivisuus ja reaktiovoimat joukkuevoimistelun harppa- ja rengashypyissä
Takala, Henni 2010. Jalkalihasten sähköinen aktiivisuus ja reaktiovoimat joukkuevoimistelun harppa- ja rengashypyissä. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 48 sivua.
Joukkuevoimistelu on yksi voimistelulajeista, joka on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta. Joukkuevoimistelu perustuu tyyliteltyyn ja luonnolliseen kokonaisliikuntaan, jossa kaikki liikkeet sitoutuvat toisiinsa sulavasti ja jatkuvasti luoden kuvan, että edellinen liike synnyttää aina seuraavan. Kilpailuohjelman tulee sisältää monipuolisesti hyppyjä, tasapainoja ja vartalonliikkeitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lihasten aktivaatiomallit ja alustaan tuotetut reaktiovoimat joukkuevoimistelun harppa- ja rengashypyissä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat hyppykorkeuteen, ilmalentoon ja alastuloon. Tutkimukset suoritettiin tammikuussa 2010 ja mukana oli 17 maajoukkuevalmennukseen kuuluvaa voimistelijaa. Koehenkilöt suorittivat lajihypyt voimalevyllä ja lihasten sähköistä aktiivisuutta mitattiin pintaelektrodien avulla. Hypyistä analysoitiin alustan
tuotetut pysty- ja vaakavoimat sekä eri lihasten tuottamat aktiivisuudet suhteutettuna maksimiin. Analysoinnissa käytettiin Microsoft Excel ja SPSS ohjelmia. Tutkimuksessa huomattiin, että kontaktiajalla oli yhteys harppaushypyn ilmalentoon ja jarruttavalla vaakavoimalla oli yhteys hypyn pituuteen. Rengashypyssä vastaavia yhteyksiä ei ollut. Ponnistusvaiheessa eniten kuormittuvat lihakset olivat rectus femoris ja harppahypyssä lisäksi gluteus maximus. Ilmalennossa harppaushypyssä eniten kuormittuivat etujalan rectus femoris ja takajalan gluteus maximus sekä vastus lateralis. Molemmissa rengashypyissä eniten kuormittui gluteus maximus, joka kuormittui jalat auki suoritetussa hypyssä merkitsevästi enemmän kuin jalat yhdessä suoritetussa hypyssä. Kaikkien hyppyjen alastuloissa voimistelijat tuottivat alustaan 4,8 – 6,4 kertaa suuremman voiman kuin heidän kehonpainonsa oli. Hypyn nousukorkeudella ei ollut yhteyttä alastulossa tuotettuihin voimiin.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Joukkuevoimistelun eriytyminen suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi kilpaurheiluksi
Launonen, Ella (2020)Joukkuevoimistelu on vähäisestä julkisesta näkyvyydestään huolimatta harrastajamäärältään yksi Suomen suosituimmista tyttöjen ja naisten urheilulajeista. Se on Suomen voimisteluliiton suurin laji. Joukkuevoimistelu on ... -
Ponnistuksen kontaktiajan merkitys hyppykorkeuteen ja alaraajojen nivelkulman laajuuteen joukkuevoimistelun lajihypyssä
Natunen, Elli (2019)Joukkuevoimistelu on Suomen suosituin voimistelulaji, joka vaatii monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia sekä kokonaisliikunnallisia lajitaitoja. Fyysisistä ominaisuuksista nopeus korostuu erityisesti ohjelman hyppyjen ... -
Voimaominaisuuksien kehittyminen joukkuevoimistelun huipputasolla : voimatestistön käyttöönoton yhteydet harjoittelumotivaatioon ja koheesioon
Antila-Oris, Minna (2020)Tämä pro gradu -tutkielma toteutettiin yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, saadaanko Suomen Voimisteluliiton uusien voimatestien avulla aikaan muutoksia joukkuevoimistelijoiden ... -
Alakouluikäisten joukkuevoimistelijoiden asenteet ja kokemukset koululiikuntaa ja omaa lajiaan kohtaan
Ritala, Anni (2019)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon alakouluikäiset joukkuevoimistelijat liikkuvat vapaa-ajallaan, miten he suhtautuvat koululiikuntaan ja omaan lajiinsa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten vastaajien ... -
Reaktiovoimat ja hermolihasjärjestelmän toiminta motocross - hypyn alastulossa
Konttinen, Tomi (2009)Tomi Konttinen. 2004. Reaktiovoimat ja hermolihasjärjestelmän toiminta motocross- hypyn alastulossa. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 31s. Käytännön kokemuksen perusteella rasitus motocross-ajossa kohdistuu ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.