Reaktiovoimat ja hermolihasjärjestelmän toiminta motocross - hypyn alastulossa
Tomi Konttinen. 2004. Reaktiovoimat ja hermolihasjärjestelmän toiminta motocross-
hypyn alastulossa. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 31s.
Käytännön kokemuksen perusteella rasitus motocross-ajossa kohdistuu pääasiassa jalkoihin,
käsiin ja selkään. Hermolihasjärjestelmän toiminnan tunteminen on välttämätöntä
lajin biomekaniikan ymmärtämiseksi. Moottoripyörän ominaisuuksien, kuten iskunvaimentimien,
vaikutus kuljettajan voimantuottoon on epäselvää. Tutkimuksen tarkoituksena
oli tutkia reaktiovoimia ja hermolihasjärjestelmän toimintaa motocross-hypyn
alastulossa.
Koehenkilöinä oli viisi 20 ± 4 vuotiasta motocross-kuljettajaa. Lihasaktiivisuutta
(EMG) mitattiin 200 ms ennen takapyörän kontaktia ja 300 ms sen jälkeen. Tutkittavat
lihakset olivat vastus lateralis, biceps femoris, erector spinae, trapezius, triceps brachii,
biceps brachii ja ranteen fleksorit. Mittaus suoritettiin sisällä hallissa. Hyppyri oli rakennettu
metalliputkesta ja vanerilevystä ja sen korkeus oli yksi metri ja pituus kolme
metriä. Hyppyrin ylämäen kulma oli 19 astetta ja hypättävä matka vähintään 10 metriä,
jotta alastulo osuisi voimalevyn päälle. Pysty- ja vaakavoima mitattiin 10 metriä pitkältä
voimalevyltä.
Hyppyjen keskimääräinen pituus oli 11,8 ± 1,0 metriä. Takapyörän osuessa maahan
havaittiin ensimmäinen voimapiikki, jota seurasi toinen etupyörän kontaktista aiheutunut
voimapiikki noin 50 ms takapyörän jälkeen. Ensimmäinen keskimääräinen voimapiikki
oli 21 ms takapyörän kontaktin alusta 12474 N ja etupyörän kontaktissa 86 ms
ensimmäisestä kontaktista 12354 N. Suurin keskimääräinen voima oli 17325 N. Lihakset
aktivoituivat alastulossa eri tavoin. Jalkojen lihakset, erityisesti vastus lateralis, aktivoitui
noin 100 ms ennen kontaktia ja pysyi aktiivisena etupyörän kontaktin jälkeenkin.
Myös triceps brachii, erector spinae ja ranteen fleksorit aktivoituivat selvästi jo ennen
takapyörän kontaktia, kun taas biceps brachii ja trapezius aktivoituivat vasta takapyörän
kontaktin jälkeen.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että aikaisemmin aktivoituneet lihakset,
erityisesti vastus lateralis ja erector spinae, ottavat vastaan suurimman osan takapyörän
kontaktista välittyneestä iskusta. Triceps brachii painaa etupyörää maahan, jonka jälkeen
biceps brachii ja trapezius vaimentavat ohjaustangon kautta välittyviä käsiin kohdistuvia
voimia. Ranteen fleksoreiden tehtävänä on pitää puristusote riittävänä alastulon
ajan, ettei ote irtoa. Reaktiovoimat alastulossa ovat erittäin suuret ja kuljettajaan välittyy
myös oletettavasti huomattavan suuria voimia. Sekä keskushermoston esiohjelmoitu
motorinen kontrolli ja sensorinen palaute kontaktin aikana säätelevät lihasten aktivoitumista
ja vastaavat onnistuneesta alastulosta lihasjäykkyyden ja sekä kyynär- että polvinivelen
kulman pienentyessä iskun johdosta. Lihastyötä motocrossissa on pidetty pääasiassa
isometrisenä, mutta tämän tutkimuksen tulosten perusteella toistuvien iskujen
johdosta nivelkulmat muuttuvat lihasten samanaikaisesti supistuessa, joten lihastyön
voidaan osoittaa olevan myös konsentrista ja eksentristä.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5319]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Reaktiovoimat ja hermolihasjärjestelmän toiminta motocross - hypyn alastulossa
Konttinen, Tomi (2004)Tomi Konttinen. 2004. Reaktiovoimat ja hermolihasjärjestelmän toiminta motocross- hypyn alastulossa. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 31s. Käytännön kokemuksen perusteella rasitus motocross-ajossa kohdistuu ... -
Reaktiovoimat ja hermolihasjärjestelmän toiminta motocross- hypyn alastulossa
Konttinen, Tomi (2004)Tomi Konttinen. 2004. Reaktiovoimat ja hermolihasjärjestelmän toiminta motocross- hypyn alastulossa. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 31s. Käytännön kokemuksen perusteella rasitus motocross-ajossa kohdistuu ... -
Reaktiovoimat ja heilahtavan jalan kinemaattiset muuttujat maksimaalisessa pikajuoksussa yhteys juoksunopeuteen
Alasalmi, Janne (2007)Janne Alasalmi, 2007. Reaktiovoimat ja heilahtavan jalan kinemaattisen muuttujat maksimaalisessa pikajuoksussa – yhteys juoksunopeuteen. Biomekaniikka. Kandidaatin tutkielmaseminaari. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian ... -
Pitkäkestoisen hiihtomarssin vaikutukset varusmiesten hermo-lihasjärjestelmän toimintaan
Härkönen, Tuomo (2007)