Jatkuvuus vai uudet arvot? : Saksan liittopäivillä vuosina 1991-2001 käydyn ydinenergiasta luopumiskeskustelun analyysi poliittisen kulttuurin näkökulmasta
Saksan liittopäivät hyväksyivät loppuvuodesta 2001 lain ydinenergian käytön vähittäisestä lopettamisesta. Laki pohjautui sopimukseen, jonka Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) ja Liittouma 90/Vihreiden muodostama punavihreä hallitus solmi energiateollisuuden edustajien kanssa kesäkuussa 2000. Euroopan suurin talousalue, joka tuotti lähes 30 prosenttia energiastaan ydinvoimalla, päätti siis 2020-luvun alkuun mennessä luopua kyseisestä energiamuodosta.
Monissa Euroopan maissa parlamentti oli tehnyt ydinenergiavastaisen päätöksen jo edellisillä vuosikymmenillä. Saksassakin ydinenergiavastaisuudella oli vuosikymmenien perinteet. Kylmän sodan aikaan pelkoa ydinteknologiaa kohtaan voimisti ydinsodan mahdollisuus. 1970-luvulla vastustus kohdistui ydinaseiden ohella ydinteknologian rauhanomaiseen käyttöön modernin ympäristötietoisuuden kohotessa. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden (1986) seurauksena luottamus ydinenergian turvallisuuteen katosi lopullisesti. Saksassa SPD ryhtyi onnettomuuden jälkeen Vihreän puolueen ohella vaatimaan ydinenergiasta luopumista, ja puolueiden välinen energiapoliittinen konsensus menetettiin.
Saksan jälleenyhdistyttyä Helmut Kohlin (CDU/CSU) johtamat hallitukset (1990-1994, 1994-1998) takasivat energiapoliittisen jatkuvuuden. Liittopäivillä oppositioon jääneet, mutta osavaltiotasolla vahvat, SPD ja Liittouma 90/Vihreät vaativat muutosta kannattamalla ydinenergiasta luopumista ja käännettä energiapolitiikassa.
Tutkin työssäni Saksan poliittista kulttuuria analysoimalla ydinenergiasta luopumisesta liittopäivillä vuosina 1991–2001 käytyä keskustelua. Lähteenä tutkielmassani on Saksan liittopäivien täysistuntojen keskustelut. Poliittista kulttuuria lähestyn kielellisessä merkityksessä tarkastellen poliittisen kulttuurin ja keskustelun vuorovaikutuksellista suhdetta. Poliittinen kulttuuri määrittää keskustelun kontekstin, mutta samalla poliittinen kulttuuri syntyy ja uudistuu kielenkäyttötilanteissa. Lähestymistapani on käsitehistoriallinen. Analysoin konsensuksen, (energia)käänteen ja turvallisuuden käsitteille annettuja merkityksiä ja merkitysten muutoksia: Mitä käsitteiden merkitykset ja merkitysten muutokset kertoivat Saksan poliittisesta kulttuurista?
Kiista ydinenergiasta voimisti 1990-luvulta 2000-luvulle tultaessa merkittävästi sisäpoliittisia ja perustuslaillisia jännitteitä Saksassa. Poliittisessa kulttuurissa käytiinkin kielellistä kamppailua energiapoliittisen jatkuvuuden tavoittelun ja muutoksen tavoittelun välillä. Vuoden 1998 vaalit merkitsivät murrosta politiikassa. Helmut Kohlin edustama länsisaksalaisen politiikan jatkuvuus katkesi, ja hallitusvallassa tapahtui sukupolvenvaihdos 1960- ja 1970-luvun nuorison noustessa hallitusvaltaan. Gerhard Schröderin (SPD) punavihreä hallitus pyrki ajamaan käännettä energiapolitiikkaan edellisillä vuosikymmenillä kohonneiden ympäristöarvojen pohjalta. Poliittinen kulttuuri oli siis muutoksessa.
...
Muu nimeke
Saksan liittopäivillä vuosina 1991-2001 käydyn ydinenergiasta luopumiskeskustelun analyysi poliittisen kulttuurin näkökulmastaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29559]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
'Energiemix' versus 'Energiewende' : competing conceptualisations of nuclear energy policy in the German parliamentary debates of 1991-2001
Kaarkoski, Miina (University of Jyväskylä, 2016) -
Vihreiden suhtautuminen ydinvoimaan Suomessa vuosina 2002-2020
Närhi, Touko (2020)Ilmastonmuutos pakottaa yhteiskunnat etsimään ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Energiantuotannosta aiheutuu suurin osa maailman kasvihuonepäästöistä. Vuonna 2018 fossiilisten polttoaineiden osuus globaalista ... -
"Ei koskaan enää diktatuuria" : keskustelu DDR-menneisyydestä Saksan liittopäivillä vuosina 1991-1998
Mäkelä, Hilla (2011)Saksa jälleenyhdistyi 3. lokakuuta vuonna 1990, kun Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) liitettiin osaksi Saksan liittotasavaltaa. Samalla DDR käytännössä lakkasi olemasta. Saksalaiset olivat joutuneet jo toisen maailmansodan ... -
Debating right to asylum : a conceptual and rhetorical reading of the German post-war deliberations
Kivistö, Hanna-Mari (University of Jyväskylä, 2013) -
Speaking of politics in parliament : experiences of writing a book on the digitized Bundestag debates, 1949–2017
Palonen, Kari (Routledge, 2022)This article consists of ex post methodological reflections on the procedures and practices that I applied in my monograph Politik als parlamentarischer Begriff: Perspektiven aus den Plenardebatten des Deutschen Bundestags ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.