Saksan liittopäivät hyväksyivät loppuvuodesta 2001 lain ydinenergian käytön vähittäisestä lopettamisesta. Laki pohjautui sopimukseen, jonka Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) ja Liittouma 90/Vihreiden muodostama punavihreä hallitus solmi energiateollisuuden edustajien kanssa kesäkuussa 2000. Euroopan suurin talousalue, joka tuotti lähes 30 prosenttia energiastaan ydinvoimalla, päätti siis 2020-luvun alkuun mennessä luopua kyseisestä energiamuodosta.
Monissa Euroopan maissa parlamentti oli tehnyt ydinenergiavastaisen päätöksen jo edellisillä vuosikymmenillä. Saksassakin ydinenergiavastaisuudella oli vuosikymmenien perinteet. Kylmän sodan aikaan pelkoa ydinteknologiaa kohtaan voimisti ydinsodan mahdollisuus. 1970-luvulla vastustus kohdistui ydinaseiden ohella ydinteknologian rauhanomaiseen käyttöön modernin ympäristötietoisuuden kohotessa. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden (1986) seurauksena luottamus ydinenergian turvallisuuteen katosi lopullisesti. Saksassa SPD ryhtyi onn
ettomuuden jälkeen Vihreän puolueen ohella vaatimaan ydinenergiasta luopumista, ja puolueiden välinen energiapoliittinen konsensus menetettiin.
Saksan jälleenyhdistyttyä Helmut Kohlin (CDU/CSU) johtamat hallitukset (1990-1994, 1994-1998) takasivat energiapoliittisen jatkuvuuden. Liittopäivillä oppositioon jääneet, mutta osavaltiotasolla vahvat, SPD ja Liittouma 90/Vihreät vaativat muutosta kannattamalla ydinenergiasta luopumista ja käännettä energiapolitiikassa.
Tutkin työssäni Saksan poliittista kulttuuria analysoimalla ydinenergiasta luopumisesta liittopäivillä vuosina 1991–2001 käytyä keskustelua. Lähteenä tutkielmassani on Saksan liittopäivien täysistuntojen keskustelut. Poliittista kulttuuria lähestyn kielellisessä merkityksessä tarkastellen poliittisen kulttuurin ja keskustelun vuorovaikutuksellista suhdetta. Poliittinen kulttuuri määrittää keskustelun kontekstin, mutta samalla poliittinen kulttuuri syntyy ja uudistuu kielenkäyttötilanteissa. Lähestymistapani on käsitehistoriallinen. Analysoin konsensuksen, (energia)käänteen ja turvallisuuden käsitteille annettuja merkityksiä ja merkitysten muutoksia: Mitä käsitteiden merkitykset ja merkitysten muutokset kertoivat Saksan poliittisesta kulttuurista?
Kiista ydinenergiasta voimisti 1990-luvulta 2000-luvulle tultaessa merkittävästi sisäpoliittisia ja perustuslaillisia jännitteitä Saksassa. Poliittisessa kulttuurissa käytiinkin kielellistä kamppailua energiapoliittisen jatkuvuuden tavoittelun ja muutoksen tavoittelun välillä. Vuoden 1998 vaalit merkitsivät murrosta politiikassa. Helmut Kohlin edustama länsisaksalaisen politiikan jatkuvuus katkesi, ja hallitusvallassa tapahtui sukupolvenvaihdos 1960- ja 1970-luvun nuorison noustessa hallitusvaltaan. Gerhard Schröderin (SPD) punavihreä hallitus pyrki ajamaan käännettä energiapolitiikkaan edellisillä vuosikymmenillä kohonneiden ympäristöarvojen pohjalta. Poliittinen kulttuuri oli siis muutoksessa.
...
