"Ei koskaan enää diktatuuria" : keskustelu DDR-menneisyydestä Saksan liittopäivillä vuosina 1991-1998

Saksa jälleenyhdistyi 3. lokakuuta vuonna 1990, kun Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) liitettiin osaksi Saksan liittotasavaltaa. Samalla DDR käytännössä lakkasi olemasta. Saksalaiset olivat joutuneet jo toisen maailmansodan jälkeen käsittelemään vaikeaa kansallissosialistista menneisyyttään. Yhdistymisen jälkeen Saksassa syntyi tarve käsitellä myös DDR-menneisyyttä ja hyvittää DDR:ssä tapahtuneita vääryyksiä. DDR-menneisyyden käsittelyssä olivat keskeisessä asemassa Saksan liittopäivät, jotka perustivat 1990-luvun kuluessa kaksi poliittista tutkimuskomissiota (Enquete-Kommission) selvittämään ja työstämään DDR-menneisyyttä ja sen seurauksia yhdistyneelle Saksalle. Komissiot perustettiin Helmut Kohlin johtaman kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja liberaalien (FDP) koalition hallituskausilla (1990–1994, 1994–1998). Ensimmäinen komissio ”SED-diktatuurin historian ja seurausten työstämisen komissio” työskenteli vuosina 1992–1994 ja toinen komissio ”SED-diktatuurin seurausten voittaminen Saksan yhtenäisyyden prosessissa“ vuosina 1995–1998. Tutkin työssäni, miten DDR-menneisyydestä keskusteltiin vuosina 1991–1998 Saksan liittopäivien täysistuntodebateissa, jotka koskivat tutkimuskomissioiden perustamista, työskentelyä ja raportteja. Mukana on vertailukohtana myös muita DDR-menneisyyden käsittelyyn liittyviä debatteja. Analysoin liittopäivien keskusteluja historian poliittisen käytön eli historiapolitiikan näkökulmasta. Tutkimusmenetelmä on parlamenttiaineiston käsitehistoriallinen analyysi. Analysoin keskusteluja jäsentävien, historiapoliittisten avainkäsitteiden vääryyden, oikeusvaltion vastakohdan, diktatuurin, totalitarismin sekä yhtenäisyyden saamia merkityksiä ja käyttöä edustajien argumentoinnissa omien poliittisten päämäärien ajamiseksi. Tarkastelen, millaisia eroja käsitteiden käytössä oli toisaalta puolueiden välillä ja toisaalta itä- ja länsisaksalaisten edustajien välillä. DDR-menneisyydestä käyty keskustelu Saksan liittopäivillä on malliesimerkki historiankäsitysten poliittisuudesta. Kaikki puolueet pyrkivät liittopäivien keskusteluissa luomaan DDR-menneisyydestä oman puolueensa poliittisten näkemysten mukaisen sekä ajankohtaisia tavoitteita palvelevan kuvan. Puolueet myös pyrkivät oikeuttamaan harjoittamaansa politiikka DDR-menneisyyden määrittelyllä. Keskeisten käsitteiden kautta DDR-menneisyydestä käydyt keskustelut kytkeytyivät myös kylmän sodan aikaisiin vastakkainasetteluihin. Nämä vastakkainasettelut olivat sekä länsisaksalaisten keskinäisiä että Saksan liittotasavallan ja DDR:n välisiä, ja laajemmin idän ja lännen välisiä. Keskustelussa DDR-menneisyydestä oli myös kysymyksiä, joissa menneisyyden tulkinta tehtiin lähes yksimielisyydessä eri puolueiden edustajien kesken. Keskustelut ilmensivät siten myös yhdistyneen Saksan historiakulttuuria, jota leimasi erityisesti vaikea suhde menneisyyteen sekä kansallisen yhteenkuuluvuuden rakentaminen itä- ja länsisaksalaisten välille yhteisen menneisyyden kautta.