Medborgarskap och språkfärdighet : språkfärdighet hos medborgarskapssökandena och språken i den medborgerliga vardagen
Pro gradu –työni aiheena on kansalaisuus ja kielitaito. Käsittelen aihetta kahdesta eri näkökulmasta. Ensiksi selvitän, millainen on Suomen kansalaisuutta hakevien, ruotsia enemmän kuin suomea käyttävien, henkilöiden kielitaito. Tarkastelen kielitaitoa Yleisten kielitutkintojen ruotsin kielen kokeeseen kevään 2007 ja kevään 2009 välisenä aikana osallistuneiden (n=117) koetulosten avulla. Analysoin koetuloksia kvantitatiivisesti katsomalla suoria jakaumia ja kokeen eri osakokeiden arvosanojen keskiarvoja.
Toiseksi otan selvää, millainen suhde kielillä on toisiinsa maahanmuuttajien arkipäivässä ja mitä maahanmuuttajat ajattelevat kansalaisuudesta ja kielitaidosta osana kansalaisuutta. Tätä varten olen haastatellut puolistrukturoidun haastattelun keinoin neljää kaksikielisellä paikkakunnalla asuvaa maahanmuuttajaa, jotka käyttävät enemmän ruotsia kuin suomea arjessaan. Vastaan tutkimuskysymyksiin teemoittelemalla haastatteluaineistoa sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni perusteella noin kaksi kolmasosaa henkilöistä, jotka osallistuivat Yleisten kielitutkintojen ruotsin kokeeseen kansalaisuuden saamiseksi, saavuttivat kansalaisuuteen vaadittavan tason (vähintään yleisarvosana 3). Yleisesti ottaen kokeeseen osallistujilla oli parhaat taidot puhumisessa ja heikoimmat taidot kirjoittamisessa. Henkilöillä, jotka saavuttivat taitotason 2 (n=35), reseptiivinen kielitaito oli parempi kuin produktiivinen. Taitotaso 3 (n=67) noudatti yleistä jakaumaa: puhuminen oli vahvin osa-alue kun taas kirjoittaminen tuotti eniten vaikeuksia. Taitotasolla 4 (n=15) kieli näytettiin osaavan kokonaisuutena: osakokeiden välillä ei ollut suuria eroja.
Tekemieni haastattelujen perusteella kielten suhteet toisiinsa eivät maahanmuuttajien arjessa ole mitenkään yksiselitteiset. Kielenkäyttötilanteet ovat usein monikielisiä joko siten, että yksi henkilö käyttää useita kieliä tai siten että eri henkilöt käyttävät eri kieliä. Informantit käyttävät äidinkieltään kotona sekä lukiessaan ulkomaan uutisia. Englanti, jonka informantit hallitsevat äidinkielensä jälkeen parhaiten, on kieli, jota he käyttävät ystävien ja joidenkin viranomaisten kanssa. He myös yleensä tukeutuvat englantiin kommunikaatio-ongelmissa. Ruotsillakin on sijansa informanttien arjessa. He käyttävät kieltä asioidessaan kaupassa ja esim. myös naapurien kanssa. Usein ruotsia ja englantia käytetään vuorotellen esim. asioita hoidettaessa. Suomen käyttö on hyvin vähäistä. Informantit kokevat, että kielitaito on tärkeä osa kansalaisuutta ja että kielitaito mahdollistaa integroitumisen yhteiskuntaan.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29143]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä
Honko, Mari; Ahola, Sari; Hirvelä, Tuija (Estonian Association for Applied Linguistics, 2021)Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofiiliaan tutkintotulosten valossa. ... -
Velvoitteen ilmaiseminen ja sävyttäminen aikuisten suomenoppijoiden teksteissä
Kekäläinen, Milka (2015)Tutkielmassa selvitetään, millaisia velvoitteen ilmaisemisen ja sävyttämisen keinoja aikuiset suomenoppijat käyttävät kirjoitetuissa viesteissä ja mielipideteksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK 2003) taitotasoilla. ... -
Referens och artikelbruk på olika CEFR-nivåer hos finskspråkiga universitetsstudenter : en jämförelse mellan svenska och engelska
Lehtonen, Pirjo (2015)Tutkielmassani tarkastelen suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitelmien nominilausekkeita. Selvitän, kuinka yliopisto-opiskelijat hallitsevat nominilausekkeiden referenssikategoriat ja artikkelit Eurooppalaisen ... -
Argumentoinnin keinot S2-oppijoiden teksteissä
Pensas, Johanna (2013)Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulua käyvien suomi toisena kielenä -oppijoiden argumentoinnin taitoja suhteessa Eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK). Tutkielmassa selvitetään, miten eri kielitaitotasoille sijoittuvat ... -
Taitotasokuvauksista käytännönläheiseen palautteeseen : arviointilomake ääntämisen opetukseen
Kautonen, Maria; Heinonen, Henna (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura; Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, 2022)Tässä artikkelissa esittelemme kehittämäämme toisen ja vieraan kielen opetukseen soveltuvaa ääntämisen arviointityökalua, jonka avulla opettaja voi antaa oppijoille monipuolista palautetta ääntämisestä ja yksittäisistä ...