Organisaatiokulttuurin eettisyys suomalaisten johtajien silmin : työhyvinvoinnin näkökulma

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten johtajien arvioita organisaationsa kulttuurin eettisyydestä. Eettistä organisaatiokulttuuria arvioitiin kahdeksalla kuvaajalla (selkeys, esimiehen esimerkki, johdon esimerkki, toteutettavuus, organisaation tuki, läpinäkyvyys, keskusteltavuus, toiminnan seuraukset) sekä näiden summana. Lisäksi tutkittiin eettisen organisaatiokulttuurin yhteyttä johtajien työhyvinvointiin (työuupumus, työn imu). Ilmiöitä tarkastellessa huomioitiin johtajien erot taustatekijöissä (sukupuoli, ikä, johtotaso, toimiala, yrityksen koko). Tutkimus perustuu syksyllä 2009 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon osallistui 902 johtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajista yli kaksi kolmasosaa oli miehiä, ja vastanneiden keski-ikä oli 46 vuotta (vaihteluväli 26–69 vuotta). Vastanneet toimivat eri johtotasoilla alemmasta keskijohdosta ylimpään johtoon, ja he työskentelivät eri toimialoilla ja erikokoisissa yrityksissä. Tulokset osoittivat, että johtajat kokivat organisaationsa kulttuurin keskimääräisesti ottaen melko eettiseksi. Ylimmän tason johtajat arvioivat eettistä organisaatiokulttuuriaan myönteisimmin. Toimialoista rahoitus- ja vakuutusalalla arviot eettisestä organisaatiokulttuurista olivat myönteisimpiä, ja teollisuus-, energia- ja rakennusalalla sekä julkisessa hallinnossa kielteisimpiä. Miesten arviot eettisestä organisaatiokulttuurista olivat myönteisempiä kuin naisten. Johtajat, jotka arvioivat organisaationsa kulttuurin hyvin eettiseksi, kokivat työhyvinvointinsa muita paremmaksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yrityksissä on tärkeää panostaa eettiseen organisaatiokulttuuriin ja sen hyveistä erityisesti organisaation tuen kehittämiseen, koska se arvioitiin eettisen organisaatiokulttuurin osaalueista kielteisimmin. Samalla se oli voimakkaimmin yhteydessä johtajien työhyvinvointiin.

The ethicality of the organizational culture from Finnish managers’ perspective: The viewpoint of occupational well-being The aim of the present study was to discover what kinds of evaluations managers give on the ethicality of their organization’s culture. The ethical organizational culture was measured with eight factors (clarity, congruency of management, congruency of senior management, feasibility, supportability, transparency, discussability and sanctionability) and with a total sum of these dimensions. In addition, the associations between the ethical organizational culture and managers’ occupational well-being (burnout and work engagement) were studied. Individual differences in the managers’ background factors (gender, age, managerial level, line of business, organization’s size) were taken into consideration in examining these phenomena. The results were based on a questionnaire study carried out in the autumn of 2009 with 902 managers from various regions in Finland. More than two thirds of the respondents were male, the average age of the sample being 46 (ranging from 26 to 69 years). The respondents worked in different managerial levels from lower middle management to upper management, and in different lines of business and in organizations of a different size. The results showed that the managers evaluated the culture of their organization to be on average quite ethical. The upper management level gave more positive evaluations of their organization’s ethical culture. From the different lines of business, managers working in financing and insurance gave the most positive evaluations of the ethical culture, as managers from industry, energy and building trade and from public administration gave the most negative evaluations. Men evaluated the ethical culture of their organizations to be more ethical than women did. The managers, who saw their organizational culture to be especially ethical, experienced better occupational well-being than others. As a conclusion, it is important to invest in the ethical culture in organizations, especially in the development of the virtue of supportability, as it received the lowest evaluations of the ethical virtues. At the same time supportability was the virtue that had the most significant associations with the managers’ occupational well-being.