dc.contributor.author | Riikonen, Anna | |
dc.date.accessioned | 2010-06-16T13:41:29Z | |
dc.date.available | 2010-06-16T13:41:29Z | |
dc.date.issued | 2010 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24433 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää minkälaisia asenteita abiturienteilla on ruotsin kieltä kohtaan, pitävätkö he sen opiskelua hyödyllisenä ja arvelevatko he tarvitsevansa ruotsin kielen taitoja myös tulevaisuudessa. Lisäksi eräs kiinnostuksen kohteista on se, onko virallisesti kaksikielisessä kaupungissa opiskelevilla abiturienteilla positiivisemmat asenteet ruotsin kieleen, kuin sellaisilla abiturienteilla, jotka opiskelevat suomenkielisessä kaupungissa.
Aineisto kerättiin yhteensä 103 abiturientilta, joista noin puolet oli Loimaalta ja puolet Turusta. He täyttivät monivalintakysymyksiä sisältäneen kyselyn, joka analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin.
Tuloksissa selvisi, että abiturienteilla oli yleisesti ottaen kohtuullisen positiiviset asenteet. Enemmistö molemmissa kaupungeissa oli sitä mieltä, että ruotsin opiskelu on hyödyllistä ja että ruotsia tulee tarvitsemaan myös tulevaisuudessa. Enemmistö oli myös sitä mieltä, että he opiskelisivat ruotsia silti, vaikka se ei olisi pakollinen aine. Vertailu kahden kaupungin välillä osoitti, että turkulaisilla abiturienteilla oli jossain määrin positiivisemmat asenteet ruotsia kohtaan. He esimerkiksi pitivät sitä tärkeämpänä kuin loimaalaiset ja pienempi osa kuvaili ruotsia tyhmän kuuloiseksi. Lisäksi he kuulivat ja käyttivät ruotsia useammin koulun ulkopuolella kuin loimaalaiset abiturientit.
Suomessa puhutaan usein pakkoruotsista ja siitä, että suomalaisilla on yleisesti negatiiviset asenteet ruotsia kohtaan. Kuitenkin tämän tutkimuksen perusteella abiturienteilla oli positiivisemmat asenteet kuin on yleinen olettamus. Turkulaisten abiturienttien paremmat asenteet saattavat osittain johtua siitä, että he kuulevat ja käyttävät ruotsia useammin kuin abiturientit Loimaalla. Näin ollen kieli on luonnollisempi osa heidän arkipäiväänsä. Esimerkiksi ruotsin opetuksessa tulisikin miettiä keinoja, joilla kieli saataisiin aktiivisempaan käyttöön myös vapaa-ajalla. Tällöin sen hyödyllisyys tulisi paremmin esille. | en |
dc.language.iso | swe | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | kieliasenteet | en |
dc.subject.other | ruotsin kieli | en |
dc.title | Abiturienternas attityder till svenska språket i en finskspråkig och i en tvåspråkig stad | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201006162080 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Swedish | en |
dc.contributor.oppiaine | Ruotsin kieli | fi |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | en |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |