Age and Acculturation: The Host Language Proficiency of Immigrants in Finland

Abstract

Tämän proseminaarityön tarkoituksena oli tutkia, miten maahanmuuttajan akkulturaation taso ja maahanmuuton aikainen ikä vaikuttavat saavutettuun suomen kielen osaamistasoon. Lisäksi tutkimuksen avulla yritettiin löytää mahdollisia eroja pakolaisten ja vapaaehtoisten maahanmuuttajien suomen kielen oppimiseen vaikuttavien asioiden välillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli täydentää aikaisempaa tutkimusta maahanmuuttajien isäntäkielen oppimisesta, koska aiempi tutkimus on keskittynyt lähes ainoastaan maihin, joiden pääkielenä käytetään englantia. Viitekehyksenä käytettiin lähinnä kahta eri tutkimusta, joista toisessa käytetty kyselylomake toimi myös tämän tutkimuksen kysymyslomakkeen pohjana. Lomake sisälsi kysymyksiä vastaajan asenteista suomen kieltä ja suomalaisia kohtaan, sekä kysymyksiä jotka pyrkivät selvittämään vastaajan akkulturaation tason. Lisäksi lomake sisälsi itsearvioinnin, jonka avulla saatiin kuva vastaajan suomen kielen osaamistasosta. Lopulta kerätty kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti ja sen avulla pyrittiin luomaan yleistettäviä tuloksia ja vertaamaan niitä aikaisempaan tutkimukseen. Kyselylomakkeen täytti 13 eri taustaista maahanmuuttajaa, jotka kaikki olivat aineistoa kerättäessä maahanmuuttajien työvoimakoulutuksessa Mikkelissä. Vastaajista kuusi oli pakolaisia ja seitsemän oli saapunut Suomeen vapaaehtoisesti. Kukaan vastaajista ei ollut saapunut Suomeen ollessaan lapsi tai teini, eikä merkittäviä eroja havaittu verrattaessa alle 25-vuotiaina saapuneita myöhemmin saapuneisiin. Sen sijaan maahanmuuttajan Suomessa viettämällä ajalla oli yhteys vastaajan itsearvioituun suomen kielen osaamistasoon. Alle kolme vuotta Suomessa viettäneistä lähes 70 prosenttia arvioi suomen kielen tasonsa heikoksi, kun taas yli kolme vuotta asuneista kaikki arvioivat sen vähintään hyväksi. Akkulturaation taso vastasi puolestaan valtaosalla vastaajista integraatiota, joka oli myös ylin akkulturaation taso vastaajien joukossa. Näiden integroituneiden vastaajien suomen kielen osaamisen itsearviointi oli selvästi positiivisempi verrattuna maahanmuuttajiin, jotka eivät olleet vielä sopeutuneet Suomessa elämiseen yhtä hyvin. Lisäksi maahanmuuttajat, joiden tulevaisuuden suunnitelmiin kuului ainakin osittainen asuminen Suomessa, arvioivat osaavansa selkeästi paremmin suomea verrattaessa heitä maahanmuuttajiin, jotka eivät aio tulevaisuudessa jäädä Suomeen. Pakolaisten ja vapaaehtoisten maahanmuuttajien itsearvioinnissa oli puolestaan myös eroja, joita näyttäisi osaltaan selittävän heidän oman kielisten kontaktiensa määrä.