Age and Acculturation: The Host Language Proficiency of Immigrants in Finland
Tämän proseminaarityön tarkoituksena oli tutkia, miten maahanmuuttajan akkulturaation taso ja
maahanmuuton aikainen ikä vaikuttavat saavutettuun suomen kielen osaamistasoon. Lisäksi tutkimuksen
avulla yritettiin löytää mahdollisia eroja pakolaisten ja vapaaehtoisten maahanmuuttajien suomen kielen
oppimiseen vaikuttavien asioiden välillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli täydentää aikaisempaa tutkimusta
maahanmuuttajien isäntäkielen oppimisesta, koska aiempi tutkimus on keskittynyt lähes ainoastaan maihin,
joiden pääkielenä käytetään englantia.
Viitekehyksenä käytettiin lähinnä kahta eri tutkimusta, joista toisessa käytetty kyselylomake toimi myös tämän
tutkimuksen kysymyslomakkeen pohjana. Lomake sisälsi kysymyksiä vastaajan asenteista suomen kieltä ja
suomalaisia kohtaan, sekä kysymyksiä jotka pyrkivät selvittämään vastaajan akkulturaation tason. Lisäksi
lomake sisälsi itsearvioinnin, jonka avulla saatiin kuva vastaajan suomen kielen osaamistasosta. Lopulta
kerätty kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti ja sen avulla pyrittiin luomaan yleistettäviä tuloksia
ja vertaamaan niitä aikaisempaan tutkimukseen.
Kyselylomakkeen täytti 13 eri taustaista maahanmuuttajaa, jotka kaikki olivat aineistoa kerättäessä
maahanmuuttajien työvoimakoulutuksessa Mikkelissä. Vastaajista kuusi oli pakolaisia ja seitsemän oli
saapunut Suomeen vapaaehtoisesti. Kukaan vastaajista ei ollut saapunut Suomeen ollessaan lapsi tai teini, eikä
merkittäviä eroja havaittu verrattaessa alle 25-vuotiaina saapuneita myöhemmin saapuneisiin. Sen sijaan
maahanmuuttajan Suomessa viettämällä ajalla oli yhteys vastaajan itsearvioituun suomen kielen
osaamistasoon. Alle kolme vuotta Suomessa viettäneistä lähes 70 prosenttia arvioi suomen kielen tasonsa
heikoksi, kun taas yli kolme vuotta asuneista kaikki arvioivat sen vähintään hyväksi. Akkulturaation taso
vastasi puolestaan valtaosalla vastaajista integraatiota, joka oli myös ylin akkulturaation taso vastaajien
joukossa. Näiden integroituneiden vastaajien suomen kielen osaamisen itsearviointi oli selvästi positiivisempi
verrattuna maahanmuuttajiin, jotka eivät olleet vielä sopeutuneet Suomessa elämiseen yhtä hyvin. Lisäksi
maahanmuuttajat, joiden tulevaisuuden suunnitelmiin kuului ainakin osittainen asuminen Suomessa, arvioivat
osaavansa selkeästi paremmin suomea verrattaessa heitä maahanmuuttajiin, jotka eivät aio tulevaisuudessa
jäädä Suomeen. Pakolaisten ja vapaaehtoisten maahanmuuttajien itsearvioinnissa oli puolestaan myös eroja,
joita näyttäisi osaltaan selittävän heidän oman kielisten kontaktiensa määrä.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5358]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Language and Acculturation : The Case of Russian Speakers in Latvia and Finland
Khalimzoda, Ilkhom; Siitonen, Marko (Helsinki University Press, 2024)This study examines the acculturation of Russian speakers in Latvia and Finland by comparing their cultural (dis)involvement and preference (Carlson & Güler 2018) with their self-reported language proficiency and use. Using ... -
Normativity in English oral production in Finland and Japan
Paakki, Henna (Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä, 2020)This research examines the effects of normativity on difficulties experienced with English oral production in Finland and Japan. Moyer’s classification of factors influencing second language acquisition (2004) as well as ... -
Moving on the trajectory : a qualitative study of new immigrants' acculturation in Finland
Huang, Judy (2015)With a steady growth of immigration in Finland, the current number of immigrants has reached nearly 6% of the total population. These immigrants have crossed cultural boundaries for a new home and better life in Finland, ... -
Immigrant eldercare workers in ageing Finland : experiences of workplace interaction
Järvinen, Tuuli (2020)Aikaisempien tutkimusten valossa pitkälle teollistuneet maat ovat hyötyneet maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä hoitoalalla työpulan aikana, mikä johtuu osittain kiihtyvästä ikääntymisestä yhteiskunnissa (esim. ... -
Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä
Honko, Mari; Ahola, Sari; Hirvelä, Tuija (Estonian Association for Applied Linguistics, 2021)Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofiiliaan tutkintotulosten valossa. ...