Mieslentopalloilijoiden voimaominaisuuksien säilyminen valmistavan kauden ja kilpailukauden aikana
Authors
Date
2010Aittokallio, Kaappo 2010. Mieslentopalloilijoiden voimaominaisuuksien säilyminen valmistavan kauden ja kilpailukauden aikana. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 60 s.
Lentopallo on intervallityyppinen laji, jossa energiantuotto on alaktista. Räjähtävällä voimal-la on lajissa keskeinen merkitys. Pelaajien vertikaalihyppykyvystä riippuva ulottuvuus ja lyönnin voimakkuus ovat tärkeimpiä joukkueen menestystä selittäviä fyysisiä tekijöitä. Näitä teho-ominaisuuksia pystytään voimaharjoittelun avulla kehittämään. Kilpailu- eli ottelukau-della tulisi voimaominaisuudet pystyä vähintään säilyttämään. Jos voimaharjoittelu lopete-taan kilpailukauden ajaksi, voimatasot laskevat ja suorituskyky myös lajisuorituksissa heik-kenee.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljästi viikossa toteutetun voimaharjoittelun vaikutus lentopalloilijoiden voimaominaisuuksiin yhdeksän viikon peruskuntokauden aikana. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, riittääkö kaksi voimaharjoitusta viikossa ylläpitämään voimaomi-naisuudet yhteensä 33 viikon valmistavan kauden ja kilpailukauden ajan, kun nopeusvoima- ja maksimivoimaharjoitusten määrän suhde on ensin 1:1 ja myöhemmin 2:1. Koehenkilöinä oli 11 SM-liigalentopalloilijamiestä, joiden ikä oli 27,9 (± 2,9) vuotta, pituus 191,6 (± 5,7) cm ja paino 92,0 (± 10,3) kg. Tutkimuksessa mitattiin jalkakyykyn, rinnallevedon, penkki-punnerruksen ja ylivedon maksimivoimaa, vertikaalihyppyjen nousukorkeutta ja ulottuvuut-ta, heittopituutta 1 ja 3 kg palloilla sekä toistomäärää kestovoimakuntopiirissä. Maksimi-voima kehittyi peruskuntokauden aikana 3-10 % (p < 0,05), hypyt ja heitot kehittyivät 4-7 % (p < 0,05) ja kestovoima 5 % (p < 0,05). Vertikaalihypyissä kehitystrendi jatkui vielä val-mistavan kauden ja kilpailukauden syyskierroksen ajan. Kevennyshypyn nousukorkeuden keskiarvo parani yhteensä 4,0 (± 0,47) cm (p < 0,05), torjuntahypyn ulottuvuuden keskiarvo 6,4 (± 0,21) cm (p < 0,05) ja vauhdillisen ulottuvuushypyn keskiarvo 5,5 (± 0,23) cm (p < 0,05). Kilpailukauden aikana mikään mitattu voimaominaisuus ei laskenut, vaikka voima-harjoittelun määrä väheni puoleen peruskuntokaudesta.
Tulokset osoittavat, että lentopalloilijan maksimivoiman ja nopeusvoiman säilymiselle kil-pailukaudella näyttäisi riittävän kaksi voimaharjoitusta viikossa. Lisäksi voimaominaisuuk-sien säilymisen kannalta riittää, että maksimivoimaharjoitus tehdään yhdeksän päivän välein ja nopeusvoimaharjoitus viiden päivän välein.
Avainsanat: Lentopallo, kilpailukausi, voimaharjoittelu, maksimivoima, nopeusvoima
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Muutokset naissalibandypelaajien voima- ja nopeusominaisuuksissa kilpailukauden aikana
Virtanen, Minttu (2016)Salibandya on tutkittu kohtalaisen vähän huolimatta sen suosion suuresta kasvusta viime vuosina. Varsinkaan naispelaajien suorituskyvystä ei ole tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kilpailukauden ... -
Toimintatutkimus juniorijalkapalloilijoiden nopeusominaisuuksien kehittämisestä kilpailukauden aikana
Ojala, Joona; Kuismin, Arttu (2022)Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Kohderyhmänä toimi Keski-Suomalaisen juniorijalkapallojoukkueen 15-vuotiaat poikapelaajat. Tutkimukseen osallistui alkujaan 20 pelaajaa, joista jakson aikana jäi neljä pois ... -
Yhdistetyn pyörävoima- ja kestävyysharjoittelun vaikutukset maksimi- ja nopeusvoimaominaisuuksiin
Malmstedt, Lauri (2019)On todettu, että kestävyysurheilijoille on hyvä sisällyttää voimaharjoittelua kestävyysharjoittelun oheen, jotta heidän kestävyyssuorituskykynsä paranisi voimaominaisuuksien kehityksen myötä. Myös korkea intensiteettisten ... -
Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
Häkkinen, Ella (2023)Tutkimuksessa tarkastelun kohteena oli kortikospinaalisen ärsytettävyyden ja inhibition muutokset voimaharjoittelun sekä sitä seuraavan harjoitustauon myötä sekä kortikospinaalisen radan toiminnan muutosten yhteydet maksimi- ... -
Valmistavan voimaharjoituksen vaikutus ylä- ja alavartalon voimantuottoon
Koski, Piia (2021)Urheilijoiden keskuudessa on yleistä tehdä valmista harjoitus ennen kilpailua, minkä tarkoituksena on parantaa urheilijan suorituskykyä. Tutkimustietoa valmistavan harjoituksen vaikutuksesta suorituskykyyn on kuitenkin ...