| dc.description.abstract | Aittokallio, Kaappo 2010. Mieslentopalloilijoiden voimaominaisuuksien säilyminen valmistavan kauden ja kilpailukauden aikana. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 60 s.
Lentopallo on intervallityyppinen laji, jossa energiantuotto on alaktista. Räjähtävällä voimal-la on lajissa keskeinen merkitys. Pelaajien vertikaalihyppykyvystä riippuva ulottuvuus ja lyönnin voimakkuus ovat tärkeimpiä joukkueen menestystä selittäviä fyysisiä tekijöitä. Näitä teho-ominaisuuksia pystytään voimaharjoittelun avulla kehittämään. Kilpailu- eli ottelukau-della tulisi voimaominaisuudet pystyä vähintään säilyttämään. Jos voimaharjoittelu lopete-taan kilpailukauden ajaksi, voimatasot laskevat ja suorituskyky myös lajisuorituksissa heik-kenee.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljästi viikossa toteutetun voimaharjoittelun vaikutus lentopalloilijoiden voimaominaisuuksiin yhdeksän viikon peruskuntokauden aikana. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, riittääkö kaksi voimaharjoitusta viikossa ylläpitämään voimaomi-naisuudet yhteensä 33 viikon valmistavan kauden ja kilpailukauden ajan, kun nopeusvoima- ja maksimivoimaharjoitusten määrän suhde on ensin 1:1 ja myöhemmin 2:1. Koehenkilöinä oli 11 SM-liigalentopalloilijamiestä, joiden ikä oli 27,9 (± 2,9) vuotta, pituus 191,6 (± 5,7) cm ja paino 92,0 (± 10,3) kg. Tutkimuksessa mitattiin jalkakyykyn, rinnallevedon, penkki-punnerruksen ja ylivedon maksimivoimaa, vertikaalihyppyjen nousukorkeutta ja ulottuvuut-ta, heittopituutta 1 ja 3 kg palloilla sekä toistomäärää kestovoimakuntopiirissä. Maksimi-voima kehittyi peruskuntokauden aikana 3-10 % (p < 0,05), hypyt ja heitot kehittyivät 4-7 % (p < 0,05) ja kestovoima 5 % (p < 0,05). Vertikaalihypyissä kehitystrendi jatkui vielä val-mistavan kauden ja kilpailukauden syyskierroksen ajan. Kevennyshypyn nousukorkeuden keskiarvo parani yhteensä 4,0 (± 0,47) cm (p < 0,05), torjuntahypyn ulottuvuuden keskiarvo 6,4 (± 0,21) cm (p < 0,05) ja vauhdillisen ulottuvuushypyn keskiarvo 5,5 (± 0,23) cm (p < 0,05). Kilpailukauden aikana mikään mitattu voimaominaisuus ei laskenut, vaikka voima-harjoittelun määrä väheni puoleen peruskuntokaudesta.
Tulokset osoittavat, että lentopalloilijan maksimivoiman ja nopeusvoiman säilymiselle kil-pailukaudella näyttäisi riittävän kaksi voimaharjoitusta viikossa. Lisäksi voimaominaisuuk-sien säilymisen kannalta riittää, että maksimivoimaharjoitus tehdään yhdeksän päivän välein ja nopeusvoimaharjoitus viiden päivän välein.
Avainsanat: Lentopallo, kilpailukausi, voimaharjoittelu, maksimivoima, nopeusvoima | |
