Nelikenttä käsityönopetuksen käytännön työvälineenä

Abstract

Huovila, Riitta & Rautio, Riitta. 2007. Nelikenttä käsityönopetuksen käytännön työvälineenä. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen syventävien opintojen tutkielma. 104 s.

Opetussuunnitelmauudistus vuonna 2004 muutti käsityönopetuksen tavoitteenasettelua, minkä vuoksi muotoilimme opetustyöhömme vuonna 2005 nelikenttämallin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja käsityönopetuksen tavoitteita jäsentäväksi työvälineeksi. Nelikentässä ryhmittelemme käsityön tavoitteet neljään lohkoon: 1) perustaitojen ja niihin liittyvien tietojen tavoitteet 2) suunnittelun tavoitteet 3) työskentelytaidolliset tavoitteet sekä 4) yleiset kasvatukselliset tavoitteet. Olemme käyttäneet nelikenttää sekä peruskoulun käsityönopetuksessa että luokanopettajakoulutuksessa etenkin opetusharjoitteluohjauksen työvälineenä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka nelikenttä jäsentää opettajaharjoittelijoiden ajattelussa käsityön opetussuunnitelmaa ja käsityön teoreettista ajattelua sekä käsityönopetuksen suunnittelua ja toteutusta. Koehenkilöjoukkomme koostui tekstiilityönopetusta lukuvuonna 2005–06 harjoitelleista luokanopettajaopiskelijoista, ja tutkimuksemme aineistona olivat opettajaharjoittelijoiden harjoitteluraportit sekä heille nelikentän käytöstä tekemämme kyselyn vastaukset. Tutkimusmenetelmämme aiheistomme raporttiosuuden kohdalla oli sisällönanalyysi. Luokittelimme opiskelijoiden käsityöhön liittyvät maininnat tutkimusongelmaamme pohjautuviin pääluokkiin, ja ryhmittelimme ne pääluokkien sisällä nelikentän lohkojen mukaisiin ryhmiin. Aineistomme kyselyosuus oli suppea, ja se käsiteltiin ryhmittelemällä. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että nelikenttä ei jäsennä käsityön teoreettista ajattelua. Tämän osoittivat opiskelijoiden raporttipohdinnat ja tekemämme kyselyn vastaukset. Sen sijaan nelikenttä toimi erinomaisesti käsityön käytännön työvälineenä. Se jäsensi sekä opiskelijoiden tavoitteenasettelua että käsityönopetuksen suunnittelua ja toteutusta. Sen osoittivat sekä harjoitteluraportit että opiskelijoilta suorana palautteena tulleet kyselyvastaukset. Yhtenä tutkimuksen tuloksena voidaan pitää myös sitä, että aineistostamme nousi esiin aikaisemmin laatimamme kouluopetuksen ja oppilaan tavoitteiden kirjaamiseen tarkoitetun nelikentän vierelle opettajana kasvamisen tavoitteille suunnattu nelikenttä.