Koulukiusaamisen ennaltaehkäseminen osana luokan toimintakulttuuria

Abstract

Teimme tapaustutkimuksen alkuopetuksen luokkaan, jossa tutkimme paljon huomiota saanutta ilmiötä koulukiusaamista. Tutkimme mitä kiusaaminen on oppilaiden ja opettajan mielestä, esiintyykö tutkimusluokassa kiusaamista, miten siihen puututaan ja kuinka luokanopettaja ennaltaehkäisee koulukiusaamisen syntymistä. Käytimme tutkimiseen kouluetnografista lähestymistapaa, johon sisältyi havainnointia, haastatteluja sekä sosiometrisen mittauksen toteuttaminen luokassa. Tutkimuksen tulokset osoittivat koulukiusaamisen olevan fyysistä tai henkistä kiusaamista, se voi olla näkyvää tai ulospäin hyvin huomaamatonta. Löysimme sosiometrisen mittauksen avulla kaksi kiusattua, joten sosiometrinen mittaus osoittautui erittäin hyväksi välineeksi selvittää lasten sosiaalisia suhteita. Luokanopettaja oli havainnut kiusaamista ja puuttunutkin siihen, tapauksiin puututtiin uudestaan ja syvemmin tutkimuksemme myötä. Kiusaamistapauksia selvitettiin yhdessä erityisopettajan ja oppilaiden vanhempien kanssa, jolloin oppilaat päädyttiin sijoittamaan seuraavana lukuvuonna eri luokkiin kuin heidän kiusaajansa. Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen lähtee yhteisen ymmärryksen luomisesta sille, mitä on koulukiusaaminen. Muita kiusaamisen ennaltaehkäiseviä toimia ovat yhteisten sääntöjen luominen, projektit, positiiviset palautejärjestelmät sekä avoin vuorovaikutus sekä luottamus opettajan ja oppilaiden välinen luottamus. Tutkimus osoitti, että kiusaamista voi tapahtua myös luokissa, joissa sitä ei uskoisi tapahtu-van. Kiusaamista tapahtuu eniten välitunneilla ja tuntien siirtymävaiheissa, jolloin opettaja ei ole tilanteita näkemässä. Kiusaamiseen puuttuminen on välttämätöntä, jotta se saataisiin loppumaan. Vielä tärkeämpää on kuitenkin ennaltaehkäisevä työ, jonka pitäisi olla arkipäivää jokaisen luokan toimintakulttuurissa. Jokaisella koululla tulisi olla suunnitelma, kuinka kiusaamista ennaltaehkäistään, miten siihen puututaan ja kuinka tilannetta seurataan jatkossa.