The Role of Pronunciation and The Presentation of Problematic Phonemes in Ten Finnish EFL Textbooks

Abstract

Tutkielmassa käsiteltiin englannin kielen ääntämisen roolia ja ongelmallisten foneemien esiintymistä kymmenessä suomalaisessa englanti vieraana kielenä -oppikirjassa. Suomalaisilla englannin kielen oppijoilla on todettu olevan ongelmia erityisesti eräiden foneemien ääntämisessä, ja ongelmia on nostettu esiin myös mediassa. Tutkielman taustoitukseksi tutustuttiin tutkimuksiin ääntämisen opettamisen roolista kouluissa, englannin kielen ääntämiseen yleisellä tasolla sekä suomalaisille ongelmallisiin piirteisiin, jotka sisältyvät myös itse tutkielman tuloksista raportoimiseen. Aiemmissa tutkimuksissa oli todettu ääntämisen opettamisen perustuvan juuri oppikirjojen materiaalille, joiden laatua ja määrä myös kritisoitiin. Koska ääntäminen on jäänyt aikaisemmilla asteilla vähäiselle huomiolle, sen seuraukset näkyvät myös mm. yliopistotasoisten kielen opiskelijoiden ääntämyksessä näiden toistaessa tiettyjä samantyyppisiä virheitä. Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää, millainen oppikirjojen rooli on ollut ääntämisen oppimisessa, sillä kirjat ovat tunnetusti hyvin tärkeässä osassa kouluopetuksessa. Oppikirjat tähän tutkielmaan valittiin eri tasoilta ja vuosilta vertauksien ja riittävän kattavan esityksen mahdollistamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin suomalaisille hankalien foneemien esitykseen, sillä nämä eroavat suomen äännerakenteesta tai puuttuvat siitä kokonaan ja siksi aiheuttavat ongelmia. Tutkielmassa pyrittiin huomioimaan ongelmallisten foneemien mahdolliset esiintymiset ko. oppikirjoissa. Ääntämisen rooli kirjoissa oli johdonmukaisesti vähäinen ja ääntämiseen liittyvä aineisto esiintyi pitkälti samantyyppisissä harjoituksissa. Kuuntelemista ja matkimista näkyi kirjoissa pidettävän tärkeänä. Ongelmallisten foneemien esiintyminen sen sijaan oli runsasta materiaalin rajoitetusta määrästä huolimatta. Havainnollisia ohjeita materiaali ei juurikaan tarjonnut, joten sen ja aikaisempien tutkimusten antamien taustatietojen perusteella oli pääteltävissä, että opettajan vastuu ääntämisen opettamisessa ja ylipäänsä esille tuomisessa on todella merkittävä. Materiaalin rajallisen määrän vuoksi tarkkoja päätelmiä ei voida johtaa, mutta tutkielma antaa viitteitä siitä, että ääntämismateriaalin laadun ja määrän suhteen olisi oppikirjojen julkaisemisessa olisi tehtävä parannuksia; tässä suhteessa lisätutkimukselle on selvästi tarvetta.