dc.description.abstract | Leikkiä pidetään yleisesti lapsuuden tärkeimpänä toimintana ja tutkimuksissa lasten on
huomattu leikissä kykenevän asioihin, joihin he muissa tilanteissa eivät vielä kykene eli
toimivan ns. lähikehityksen vyöhykkeellä. Lasten leikkitaitojen on todettu olevan
yhteydessä lasten kognitiivisten, emotionaalisten ja itsesäätelytaitojen kanssa.
Tarkkaavaisuuden pulmat ja ylivilkkaus yhdistyvät yleensä oppimisen pulmiin,
heikkoon asemaan vertaisryhmässä sekä häiritsevään käyttäytymiseen. Lapsilla, joilla
on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta, on todettu olevan pulmia erityisesti
leikin rakentamisessa ja sisäisessä motivaatiossa ja kontrollissa. Tutkimuksia niiden
lasten leikkitaidoista, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta on tehty
vielä hyvin vähän. Tässä tutkielmassa haluttiin kartoittaa sellaisten lasten leikkitaitoja,
joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta ja selvittää, onko näiden lasten
leikissä mahdollisesti erityisiä heikkouksia tai vahvuuksia. Lisäksi tutkielmassa
selvitettiin aineiston keruuseen osallistuneiden kasvattajien kokemuksia aineiston
keruusssa käytetyn PAGS-menetelmän toimivuudesta.
Tässä tutkielmassa leikin arviointiin käytettiin Lautamon, Kottorpin ja Salmisen
vuonna 2005 kehittämää PAGS-menetelmää, jonka avulla tieto lapsen leikkitaidoista
kerätään lasten kasvattajilta näiden lapsen leikistä tekemien havaintojen pohjalta.
PAGS-arviointimenetelmä koostuu 38:sta leikkikäyttäytymistä kuvaavasta väittämästä,
jotka arvioidaan sen mukaan, minkä verran lapsi ilmentää leikissään tiettyä toimintaa.
PAGS-menetelmän tulokset analysoitiin Rasch-analyysillä, joka on erityisesti
ihmistieteisiin kehitetty latentin piirteen arviointiin tarkoitettu analyysimenetelmä.
Rasch-analyysi tuottaa tulokseksi lapsen leikkitaitoa kuvaavan numeerisen arvon ja
leikkitoiminnan osia kuvaavien väittämien vaikeustasoa kuvaavat arvot. Tätä tutkielmaa
varten kerättiin PAGS –arviointi 29:stä lapsesta, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa
ja/tai ylivilkkautta (poikia 25, tyttöjä 4) ja analyysiä varten aineistolle etsittiin verrokit
aiemmin kerätystä aineistosta (n=29, poikia 23, tyttöjä 6). Kaikkiaan aineistossa oli 58
lasta, joiden iät vaihtelivat 3–7-vuoteen. Lasten, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa
ja/tai ylivilkkautta, keski-ikä oli 5,089 vuotta ja verrokkiryhmän keski-ikä 5,0368
vuotta. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin kasvattajien kokemuksia PAGS –
arviointimenetelmän toimivuudesta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsilla, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai
ylivilkkautta on muita heikommat leikkitaidot. Erityisen haasteellisiksi osoittautuivat
sosiaaliseen leikkiin kuuluvat toiminnat kuten ideoiden jakaminen, säännöistä
neuvotteleminen ja sääntöjen ymmärtäminen sekä roolin otto ja tarinan leikkiminen.
Tutkimuksen aineisto on pieni, mutta suuntaa antavina tuloksia voidaan hyödyntää
suunniteltaessa leikkitaitojen kehittymiseen tähtääviä interventioita lapsille, joilla on
pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta. Päivähoidon kasvattajat kokivat PAGS –
arvioinnin hyödylliseksi työvälineeksi, joka tavoittaa monipuolisesti leikin eri osaalueet. | |