Kaikki lapset leikkivät? : lasten, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta, leikkitaidot PAGS -menetelmällä arvioituna

Abstract

Leikkiä pidetään yleisesti lapsuuden tärkeimpänä toimintana ja tutkimuksissa lasten on huomattu leikissä kykenevän asioihin, joihin he muissa tilanteissa eivät vielä kykene eli toimivan ns. lähikehityksen vyöhykkeellä. Lasten leikkitaitojen on todettu olevan yhteydessä lasten kognitiivisten, emotionaalisten ja itsesäätelytaitojen kanssa. Tarkkaavaisuuden pulmat ja ylivilkkaus yhdistyvät yleensä oppimisen pulmiin, heikkoon asemaan vertaisryhmässä sekä häiritsevään käyttäytymiseen. Lapsilla, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta, on todettu olevan pulmia erityisesti leikin rakentamisessa ja sisäisessä motivaatiossa ja kontrollissa. Tutkimuksia niiden lasten leikkitaidoista, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta on tehty vielä hyvin vähän. Tässä tutkielmassa haluttiin kartoittaa sellaisten lasten leikkitaitoja, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta ja selvittää, onko näiden lasten leikissä mahdollisesti erityisiä heikkouksia tai vahvuuksia. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin aineiston keruuseen osallistuneiden kasvattajien kokemuksia aineiston keruusssa käytetyn PAGS-menetelmän toimivuudesta. Tässä tutkielmassa leikin arviointiin käytettiin Lautamon, Kottorpin ja Salmisen vuonna 2005 kehittämää PAGS-menetelmää, jonka avulla tieto lapsen leikkitaidoista kerätään lasten kasvattajilta näiden lapsen leikistä tekemien havaintojen pohjalta. PAGS-arviointimenetelmä koostuu 38:sta leikkikäyttäytymistä kuvaavasta väittämästä, jotka arvioidaan sen mukaan, minkä verran lapsi ilmentää leikissään tiettyä toimintaa. PAGS-menetelmän tulokset analysoitiin Rasch-analyysillä, joka on erityisesti ihmistieteisiin kehitetty latentin piirteen arviointiin tarkoitettu analyysimenetelmä. Rasch-analyysi tuottaa tulokseksi lapsen leikkitaitoa kuvaavan numeerisen arvon ja leikkitoiminnan osia kuvaavien väittämien vaikeustasoa kuvaavat arvot. Tätä tutkielmaa varten kerättiin PAGS –arviointi 29:stä lapsesta, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta (poikia 25, tyttöjä 4) ja analyysiä varten aineistolle etsittiin verrokit aiemmin kerätystä aineistosta (n=29, poikia 23, tyttöjä 6). Kaikkiaan aineistossa oli 58 lasta, joiden iät vaihtelivat 3–7-vuoteen. Lasten, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta, keski-ikä oli 5,089 vuotta ja verrokkiryhmän keski-ikä 5,0368 vuotta. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin kasvattajien kokemuksia PAGS – arviointimenetelmän toimivuudesta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsilla, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta on muita heikommat leikkitaidot. Erityisen haasteellisiksi osoittautuivat sosiaaliseen leikkiin kuuluvat toiminnat kuten ideoiden jakaminen, säännöistä neuvotteleminen ja sääntöjen ymmärtäminen sekä roolin otto ja tarinan leikkiminen. Tutkimuksen aineisto on pieni, mutta suuntaa antavina tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa leikkitaitojen kehittymiseen tähtääviä interventioita lapsille, joilla on pulmia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta. Päivähoidon kasvattajat kokivat PAGS – arvioinnin hyödylliseksi työvälineeksi, joka tavoittaa monipuolisesti leikin eri osaalueet.