Aktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen
Salmijärvi, Hanna 2007. Aktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen. Liikuntafysiologia. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, 41 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sarjojen välissä tehtävän aktiivisen palautumisen vaikutusta palautumisnopeuteen hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeen verrattuna passiiviseen eli istuen suoritettavaan palautumiseen. Koehenkilöinä oli kuusi voimaharjoittelua säännöllisesti harrastavaa 20–27 -vuotiasta naista. Hypertrofinen voimaaharjoitus koostui seitsemästä 70 %:lla yhden toiston maksimista suoritetusta sarjasta, joissa tehtiin niin monta toistoa kun koehenkilö jaksoi. Aktiivinen palautuminen sarjojen välillä oli pyöräilyä polkupyöräergometrillä 60 watin teholla kierrostaajuudella 60 kierrosta minuutissa. Passiivinen palautuminen suoritettiin istuen. Palautumiset kunkin sarjan jälkeen olivat kestoltaan kaksi minuuttia. Mitattavia muuttujia olivat maksimivoima, kevennyshypyn korkeus, laktaatti, pH, natrium-, kalium- ja kalsiumionipitoisuudet sekä syke. Passiivisen ja aktiivisen palautumisen välillä ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä maksimivoimissa, kevennyshyppyjen korkeuksissa, sarjatoistojen lukumäärissä laktaatissa, pH:ssa, laktaatin poistumisnopeudessa, kaliumionipitoisuuksissa eikä kalsiumionipitoisuuksissa. Sen sijaan natriumionipitoisuuden osalta tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0.05) oli palautumisen 10 minuutin kohdalla (passiivinen 141,6±1,4 mmol/l ja aktiivinen 140,0±1,1 mmol/l) ja 60 minuutin kohdalla (passiivinen 138,4±3,5 mmol/l ja aktiivinen 141,2±2,6 mmol/l). Myös minuuttisykkeessä tilastollinen merkitsevyys (p< 0.05) oli havittavissa ensimmäisen (passiivinen 150±37 ja aktiivinen 173±8), toisen (passiivinen 170±11 ja aktiivinen 177±9), kolmannen (passiivinen 169±11 ja aktiivinen 178±10) ja kuudennen (passiivinen 165±15 ja aktiivinen 176±14) sarjan jälkeen. Tämän tutkimuksen perusteella aktiivinen palautuminen sarjojen välillä ei nopeuta palautumista hypertrofisesta voimaharjoituksesta verrattaessa passiiviseen palautumistapaan. Aktiivinen palautuminen tutkimuksessa saattoi olla liian korkeaintensiteettistä perustuen korkeisiin sykearvoihin hypertrofisen voimaharjoituksen aikana aktiivisen palautumisen aikana. Lisää tutkimuksia alueella tarvitaan suuremmilla koehenkilöjoukoilla sekä aktiivisen palautumisen eri intensiteeteillä.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Proteiinilisän vaikutus teholajien urheilijoiden veren hormonipitoisuuksiin ja maksimivoimaan 12 vuorokauden harjoittelujakson ja yhden hypertrofisen voimaharjoituksen aikana
Toivonen, Johanna (2012)Riittävä proteiinin ja muiden energiaravintoaineiden saanti turvaa elimistön optimaalisten adaptaatioiden kehittymisen harjoittelun seurauksena. Tämän vuoksi erilaiset lisäravinnevalmisteet, erityisesti proteiinilisät, ... -
Aerobisen kunnon vaikutus toistuvaan sprinttiluistelukykyyn, simuloidun jääkiekko-ottelun aikaiseen liikkumiseen sekä ottelun jälkeiseen fyysisen suorituskyvyn pitkäaikaiseen palautumiseen
Viitanen, Waltteri (2022)Joukkuepalloilulajeissa vaaditaan kykyä toistaa lyhyitä maksimaalisia työjaksoja, mikä edellyttää sekä aerobista että anaerobista energiantuottokapasiteettia. Viime vuosina aerobisen kunnon merkitystä on voimakkaasti ... -
Marssin jälkeisen aktiivisen ja passiivisen palautumisen vaikutus sykevälivaihtelu muuttujiin ja veren laktaattiin
Romppainen, Tuomas (2011)Romppainen, Tuomas 2010. Marssin jälkeisen aktiivisen ja passiivisen palautumisen vaikutus sykevälimuuttujiin ja veren laktaattiin. Liikuntafysiologian pro gradu – tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, ... -
Harjoittelun vaikutus palautumiseen maksimaalisesta hapenottokyvyn testistä ja palautumisen yhteys harjoitusvasteeseen
Ilvonen, Arto (2012)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka kuntotasoltaan erilaiset varusmiehet palautuvat maksimaalisesta hapenottokyvyn (VO2max) testistä, onko palautuminen yhteydessä harjoitusvasteeseen ja kuinka fyysisesti ... -
Hypertrofisen voimaharjoittelun ja nopeusvoimaharjoittelun sekä akuutin voimaharjoituksen vaikutuksia miesten veren rasva- ja glukoosiarvoihin
Alho, Iisa (2015)Johdanto. Kestävyysliikunnan hyödyistä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä on laajasti näyttöä, mutta voimaharjoittelun vaikutuksia on tutkittu selvästi vähemmän. Tässä työssä selvitettiin 16 viikkoa kestävän hypertrofisen ...