Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSalmijärvi, Hanna
dc.date.accessioned2009-09-21T11:19:46Z
dc.date.available2009-09-21T11:19:46Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/21776
dc.description.abstractSalmijärvi, Hanna 2007. Aktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen. Liikuntafysiologia. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, 41 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sarjojen välissä tehtävän aktiivisen palautumisen vaikutusta palautumisnopeuteen hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeen verrattuna passiiviseen eli istuen suoritettavaan palautumiseen. Koehenkilöinä oli kuusi voimaharjoittelua säännöllisesti harrastavaa 20–27 -vuotiasta naista. Hypertrofinen voimaaharjoitus koostui seitsemästä 70 %:lla yhden toiston maksimista suoritetusta sarjasta, joissa tehtiin niin monta toistoa kun koehenkilö jaksoi. Aktiivinen palautuminen sarjojen välillä oli pyöräilyä polkupyöräergometrillä 60 watin teholla kierrostaajuudella 60 kierrosta minuutissa. Passiivinen palautuminen suoritettiin istuen. Palautumiset kunkin sarjan jälkeen olivat kestoltaan kaksi minuuttia. Mitattavia muuttujia olivat maksimivoima, kevennyshypyn korkeus, laktaatti, pH, natrium-, kalium- ja kalsiumionipitoisuudet sekä syke. Passiivisen ja aktiivisen palautumisen välillä ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä maksimivoimissa, kevennyshyppyjen korkeuksissa, sarjatoistojen lukumäärissä laktaatissa, pH:ssa, laktaatin poistumisnopeudessa, kaliumionipitoisuuksissa eikä kalsiumionipitoisuuksissa. Sen sijaan natriumionipitoisuuden osalta tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0.05) oli palautumisen 10 minuutin kohdalla (passiivinen 141,6±1,4 mmol/l ja aktiivinen 140,0±1,1 mmol/l) ja 60 minuutin kohdalla (passiivinen 138,4±3,5 mmol/l ja aktiivinen 141,2±2,6 mmol/l). Myös minuuttisykkeessä tilastollinen merkitsevyys (p< 0.05) oli havittavissa ensimmäisen (passiivinen 150±37 ja aktiivinen 173±8), toisen (passiivinen 170±11 ja aktiivinen 177±9), kolmannen (passiivinen 169±11 ja aktiivinen 178±10) ja kuudennen (passiivinen 165±15 ja aktiivinen 176±14) sarjan jälkeen. Tämän tutkimuksen perusteella aktiivinen palautuminen sarjojen välillä ei nopeuta palautumista hypertrofisesta voimaharjoituksesta verrattaessa passiiviseen palautumistapaan. Aktiivinen palautuminen tutkimuksessa saattoi olla liian korkeaintensiteettistä perustuen korkeisiin sykearvoihin hypertrofisen voimaharjoituksen aikana aktiivisen palautumisen aikana. Lisää tutkimuksia alueella tarvitaan suuremmilla koehenkilöjoukoilla sekä aktiivisen palautumisen eri intensiteeteillä.fi
dc.format.extent42
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.titleAktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-200909213924
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot