60 tunnin valvomisen vaikutus aerobiseen suorituskykyyn
Jani Vaara, 2006. 60 tunnin valvomisen vaikutus aerobiseen suorituskykyyn. Liikuntafysiologia. Johdatus omatoimiseen tutkimustyohon. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 60 tunnin valvomisen ja sen aikana toteuttavan esikuntatyyppisen harjoituksen vaikutuksia aerobiseen suorituskykyyn. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 10 Maanpuolustuskorkeakoulun kadettioppilasta (26 ± 3 v.). Valvomisjakson aikana koehenkilöt eivät nauttineet piristäviä aineita sekä heidän fyysinen aktiivisuutensa oli minimaalista. Koehenkilöt suorittivat maksimaalisen polkupyöräergometritestin 2 vuorokautta ennen valvomisjakson alkamista sekä heti sen päätyttyä. Mitattavia muuttujia olivat syke, laktaatti, hengitysmuuttujat (absoluuttinen ja suhteellinen hapenotto, venti laatio) sekä rasituksen kokeminen (RPE-kysely). 60 tunnin valvomisen johdosta submaksimaalisten kuormien sykkeet laskivat (P<0,01— P<0,001.) Maksimisykkeisiin valvomisella ei ollut vaikutusta. Laktaatin määrä veressä väheni kandeksannen kuorman kohdalla merkitsevästi (P<0,01). Lisäksi laktaatin määrän väheneminen oli havaittavissa trendinä myös 4 ja 6 min kohdalla joskaan ei tilastollisesti merkitsevästi (P<0,06). Maksimilaktaatti-arvot vähenivät merkitsevästi (P<0,05), (ennen 10,7 ± 2,2 vs. jälkeen 8,2 ± 2,4 mmol/L). Maksimihapenoton suhteelliset ja absoluuttiset arvot olivat pienempiä toisesta kuormasta alkaen aina kandeksanteen kuormaan saakka (P< 0,05 —0,005) valvomisen jälkeen. Ventilaation lasku oli havaittavissa seitsemällä ensimmäisellä kuormalla (P< 0,05). Maksimihapenottoarvoihin ja maksimiventilaatioon valvomisjaksolla ei ollut vaikutusta. Koko suorituksen keskiarvoistetuista hengityskaasuista hapenoton suhteelliset ja absoluuttiset arvot laskivat merkitsevät (P< 0,05). Keskiarvoistetussa ventilaatiossa ei puolestaan havaittu muutosta. Suoritusajat kasvoivat valvomisjakson jälkeisessä testissä (ennen: 9:27 min vs. jälkeen 10:06 min) (P<0,053). RPE-arvot pysyivät myös muuttumattomina jokaisella kuormalla (ennen: 14 vs. jälkeen 14). Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei maksimaalinen suorituskyky heikkene 60 tunnin valvomisen johdosta. Sen sijaan submaksimaalisilla kuormilla sydämen ja hengityselimistön säätelyjärjestelmät häiriintyvät. Energiaaineenvaihdunnassa tapahtuu muutoksia submaksimaalisessa ja maksimisuorituksessa. Laktaatin laskun voidaan olettaa johtuvan heikentyneestä glukoositoleranssista ja insuliinisensitiivisyydestä. Pitkittyneen valvomisen johdosta elimistö on jatkuvasti stressitilassa, johon säätelykeskukset (mm vasomotorinen keskus) reagoivat. Tämä voi johtua elimistön tarpeesta suojautua stressiä vastaan elintoimintoja rajoittamalla. Koska maksimiarvot hengitysmuuttujissa sekä sykkeessä valvomisjakson jälkeen säilyivät muuttumattomina, voidaan olettaa, että valvomisen seurauksena elimistön säätelyjärjestelmien inhibitio, voidaan maksimisuorituksessa tarvittaessa ohittaa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5324]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Unen laadun ja pituuden vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja submaksimaaliseen aerobiseen kestävyyteen
Santala, Eija (2014)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia unen laadun ja pituuden sekä näiden yhteisvaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi tarkasteltiin yhden yön unen laadun ja pituuden vaikutusta seuraavana päivänä tapahtuvaan ... -
Veren rasvojen ja mielialan muutokset varusmiespalveluksen peruskoulutuskaudella - sekä niiden yhteys kehon koostumukseen, aerobiseen suorituskykyyn ja fyysiseen aktiivisuuteen
Remsu, Tarja (2014)Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää varusmiespalveluksen kahdeksan viikkoa kestävän peruskoulutuskauden harjoittelun vaikutuksia varusmiesten veren rasva-arvoihin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää ... -
Vastustetun sisäänhengitysharjoittelun vaikutus hengityslihasten voimantuottoon sekä aerobiseen suorituskykyyn terveillä aktiiviliikkujilla : satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Mäkelä, Tino (2022)Hengityslihasten väsymisen on havaittu rajoittavan fyysistä suorituskykyä niin sairailla kuin terveillä tutkittavilla. Hengityslihasten harjoittelulla voidaan tehostaa hengitystoimintoja, vähentää koettua hengenahdistusta ... -
Vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrikkoa sairastavien aerobiseen kuntoon
Rauhala, Titta (2015)Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Pääpaino nivelrikon hoidossa on lääkkeettömässä hoidossa. Nivelrikkopotilailla on todettu olevan alhaisempi aerobinen kunto terveisiin verrattuna. ...