Taitoharjoittelun määrän ja laadun vaikutus kilpailumenestykseen suomalaisilla suunnistajilla

Abstract

Mia Junnola (2003). Taitoharjoittelun määrän ja laadun vaikutus kilpailumenestykseen suomalaisilla suunnistajilla. Valmennus- ja testausopin Johdatus omatoimiseen tutkimustyöhön. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 39s. Suunnistustaito on oleellinen tekijä suunnistussuorituksessa. Suunnistustaito voidaan jakaa perustaitoihin, toiminnan ohjaukseen ja suorituksen hallintaan. Perustaitoihin voidaan lukea välinetekniikka, kartanluku, reithwalinta, suunnassaku1ku ja oleellisten kohteiden oivaltaminen. Toiminnan ohjaukseen sisältyy sisäiset mallit ja toiminnan ohjauksen sisältö sekä jatkuvuus. Suorituksen hallintaan kuuluu puolestaan itsetuntemus ja suunnistussuorituksen hallinta Taitoharjoittelun avu1la voidann kehittää suunnistustaitoa. Suunnistuksen taitoharjoitukset voidaan jakaa suunnistusharjoituksiin, suorituksen analysointiin ja mielikuvaharjoitukslin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako taitoharjoittelun määrä ja laatu suunnistuksen kilpailumenestykseen. Samalla tarkoitus oli selvittää onko miesten ja poikien sekä naisten ja tyttöjen taitoharjoittelussa eroja. Tarkoitus oli myös selvittää tyypillisimmät taitoharjoitukset eri sarjoissa. Tutkimnkseen kuuluva kyselylomake saatekirjeineen lähetettiin 80:11e suunnistajalle. Tutkimuksessa olivat mukana sarjat D18, D21, H18 ja H21 eli tyttöjen alle 18- vuotiaiden sarja, naisten pääsarja, poikien alle 18-vuotiaiden sarja ja miesten pääsarja. Kyselylomake lähetettlin 20:11e henkilölle jokaisesta neljästä eri sarjasta. Koehenkilöt arvottiin mukaan tutkimukseen rankilistalta 2/2002 siten, että suunnistajat olivat eri tasoisia. Taitohatjoittelu jaettiin tutkimuksessa suunnistusharjoitukslin, suunnistuskilpailuihin, karttojen analysoinliin ja mielikuvaharjoitteluun. Tutkimukseen vastasi kaiken kaikkiaan 46 henkilöä eli vastausprosentti oli 57,5. Koehenkilöiden vastausten perusteella jokainen sarja jaettiin vielä kahteen ryhmään fyysisen harjoittelun kokonaismäärän perusteella siten, että 1- ryhmä muodostui aina fyysisesti enernmän harjoitelleista ja 2-ryhmä fyysisesti vähemmän harjoitelleista. Naiset ja miehet tekivät merkitsevästi enemmän karttojen analysointeja kuin tytöt ja pojat. Miehet harjoittelivat fyysisesti merkitsevästi enemmän kuin pojat. Suunnistusharjoitusten määrällä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys rankisijoitukseen ryhmällä D21-1. Kilpailujen määrän ja rankisijoitnksen välillä ilmeni yhteys ryhmälla H21-2. Kokonaistaitoharjoittelumäärän ja rankisijoituksen välillä oli puolestaan yhteys ryhmällä D18-1. Tilastollisesti merkitsevämpien tuloksien saamiseksi täytyisi koehenkilöjoukkojen olla suurempia, mutta jo nyt voidaan perustellusti sanoa, että taitoharjoituksien tekemisestä on hyötyä ajatellen suunnistuksen kilpailumenestystä. Tulosten perusteella erityisesti nuorten tulisi lisätä karttojen analysointien ja mielikuvaharjoitusten määrää, jotta suunnistustaito kehittyisi oman suunnistustaidon tason tiedostamisen kautta paremmaksi jo nuorempana.