Mielikuvaharjoittelun vaikutus kilpailuvauhtisen suunnistussuorituksen virheisiin ja suorituksen fyysiseen rasittavuuteen juniorisuunnistajilla

Abstract

Mia Taini (2005). Mielikuvaharjoittelun vaikutus kilpailuvauhtisen suunnistussuorituksenvirheisiin ja suorituksen fyysiseen rasittavuuteen suomalaisilla juniorisuunnistajilla.Valmennus- ja testausopin Pro Gradu- tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylänyliopisto. 76 s.Mielikuvaharjoittelu on saavuttanut suosiota ja saanut aikaan positiivisia tuloksia useassalajissa. Mielikuvaharjoittelusta onkin muotoutunut käytetyin psyykkisen valmennuksenmenetelmä. Mielikuvaharjoittelun avulla voidaan parantaa keskittymistä, yksittäistätaitoa tai strategiaa, säädellä jännittyneisyyttä tai vireystilaa ja lisätä itseluottamusta.Suunnistajien taitoharjoittelu on usein pelkästään fyysistä, eikä mielikuvaharjoittelu oleharjoittelussa tiiviisti mukana, lukuun ottamatta huippuja. Tämän tutkimuksen tarkoituksenaon selvittää voivatko nuoret suunnistajat parantaa suunnistussuoritustaan mielikuvaharjoittelunavulla kuusi viikkoa kestävän mielikuvaharjoittelujakson aikana.Tutkimukseen osallistui 14 koehenkilöä, jotka kuuluivat joko koeryhmään (n=7) taikontrolliryhmään (n=7). Kummassakin ryhmässä oli 4 tyttöä ja 3 poikaa. Iältään koehenkilötolivat 15- 20-vuotiaita. Kaikki koehenkilöt suorittivat alku- ja lopputesteissätasotestin maastossa, maksimihapenottokyvyn testin matolla, suunnistussuorituksensekä sen analysoinnin ja mielikuvittelukykytestin. Lisäksi tutkimuksen puolessa välissäkoehenkilöt suorittivat suunnistussuorituksen sekä analysoivat sen. Koeryhmään kuuluvatkävivät viikoittain ohjatussa mielikuvaharjoituksessa sekä saivat lisäksi ohjeet kolmeenkotona tehtävään mielikuvaharjoitukseen.Mielikuvaharjoitteluryhmä paransi tutkimuksen aikana suorituksiaan siten, että pienetvirheet (5s-1min) vähenivät alku- ja välitestien välillä (p= .021) sekä alku- ja lopputestienvälillä (p= .010). Myös suuret virheet (yli 3min) vähenivät alku- ja lopputestienvälillä (p= .039). Kontrolliryhmällä ei muutoksia tapahtunut. Suunnistuksen fyysinenrasittavuus vaihteli 92:n ja 99 %:n välillä maastossa tehdyn tasotestin anaerobisestakynnyssykkeestä eli suunnistussuoritus tapahtui hieman alle anaerobisen kynnysarvon.Laktaattiarvot vaihtelivat 4,1 ja 6,8 mmol/l välillä, jotka olivat prosentteina 81 ja 144%:n välillä maastossa määritetyn anaerobisen kynnyksen laktaattiarvosta. Mattotestin jamaastotestin kynnyssykkeet olivat hyvin samankaltaiset. Merkittävin ero löytyi siinä,että maastossajuoksun maksimisyke jäi sekä alku- että lopputesteissä merkitsevästi pienemmäksikuin mattotestissä molemmilla ryhmillä. Mielikuvaharjoitteluryhmään kuuluneetkokivat, että mielikuvaharjoittelusta voi olla heidän suunnistussuoritukselleenhyötyä. Mielikuvaharjoittelun hyödyt olivat heidän mielestään parantunut itseluottamus,rauhallisempi olotila ennen lähtöä, uusien tilanteiden läpikäynti jo etukäteen ja parempikeskittyminen suoritukseen. Kaikki mielikuvaharjoitteluryhmään kuuluvat aikovat tehdämielikuvaharjoituksia suorituksensa parantamiseksi myös joskus jatkossa. Tutkimuksentärkein tulos oli, että mielikuvaharjoittelun avulla pystyttiin vähentämään pienten jasuurten virheiden määrää sekä virheiden kokonaismäärää.