”I’ll get a scooter if my grades go up” : What motivates Finnish pupils to study English

Abstract

Yleisesti tiedostetaan motivaation merkitys kielenoppimisessa. Motivaatio onkin yksi tutkituimmista alueista vieraiden kielten oppimisessa ja opettamisessa. Motivaation rakenne ja syyt vaihtelevat suuresti riippuen kontekstista; eri paikoissa eri aikoina suoritetut tutkimukset antavat hyvin erilaisia tuloksia. Siksi motivaatiota on tärkeätä tutkia jatkuvasti.

Tässä tutkimuksessa motivaatio on jaettu kahteen osaan: instrumentaaliseen ja integratiiviseen motivaatioon. Halusimme tutkia, kumpi näistä motivaation osa-alueista vaikuttaa enemmän 9-luokkalaisiin englanninkielen opiskelijoihin. Sen lisäksi halusimme antaa oppilaille mahdollisuuden kertoa omin sanoin, millaisten asioiden he kokevat eniten vaikuttavan englanninkielen opiskelun motivaatioonsa. Koska Suomessa ei ole juurikaan vertailtu erikokoisten kaupunkien välisiä eroja, päätimme tutkia motivaatiota myös tältä osin. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu eroja tyttöjen ja poikien motivaation välillä, joten vertasimme lyhyesti myös sukupuolien välisiä mahdollisia eroja.

Toteutimme tutkimuksen kahdessa erikokoisessa kaupungissa. Vastaajina oli yhteensä 116 (pienemmässä kaupungissa 56 ja isommassa 60) yläkoulun 9-luokkalaista. Vastaajat olivat siis 15¬ 16-vuotiaita. Kysely toteutettiin 38:lla viisiasteisella Likert-skaala väittämällä sekä kahdella avoimella kysymyksellä. Likert-skaalan väittämät valittiin Clémentin ja muiden vuonna 1994 Unkarissa käyttämästä kyselystä. Tämän lisäksi kirjoitimme muutaman oman väittämän. Tulokset analysoitiin tilastollisesti käyttäen T-testiä.

Tulokset osoittivat, että molemmissa kaupungeissa oppilaat olivat enemmän instrumentaalisesti motivoituneita. Tuloksista voi päätellä, että oppilaat ymmärtävät englanninkielen osaamisen arvon sekä tässä hetkessä että tulevaisuuden opintoja ja töitä ajatellen. Kaupunkien välillä oli huomattava ero motivaation tasossa: isomman kaupungin oppilaat olivat molemmissa kategorioissa motivoituneempia kuin pienemmän kaupungin oppilaat. Tyttöjen ja poikien välillä odotettua eroa ei löytynyt, vaan oppilaat olivat lähes yhtä motivoituneita sukupuoleen katsomatta.

Tuloksia voidaan soveltaa englanninkielen opetuksessa ja oppilaiden motivoinnissa, sillä ne toivat selkeästi esiin nuoria kiinnostavia ja innostavia asioita. Sisällyttämällä niitä opetukseen voitaisiin varmasti lisätä nuorten mielenkiintoa englanninkielen opiskelua kohtaan.