Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPerälä, Heidi
dc.date.accessioned2009-04-14T15:00:21Z
dc.date.available2009-04-14T15:00:21Z
dc.date.issued2006
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1085886
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/19930
dc.description.abstractPerälä, Heidi 2008. Ylimääräisen aamuharjoituksen vaikutus yöaikaiseen sykevälivaihteluun tyttöjalkapalloilijoilla. Biomekaniikan pro gradu –tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 62 s. Tutkimuksessa tarkasteltiin tyttöjalkapalloilijoiden palautumista harjoituksista sykevälimuuttujien avulla. Osa samassa seurajoukkueessa pelaavista koehenkilöistä harjoitteli kaksi kertaa päivässä (ryhmä AI), ja osa kerran päivässä (ryhmä I). Koehenkilöryhmät olivat sekä antropometrisilta ominaisuuksiltaan että suorituskyvyltään samankaltaiset. Koehenkilöiden sykedataa kerättiin 2,5 vuorokauden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ylimääräinen aamuharjoitus vaikuttaa palautumiseen seuraavan yön aikana, ja millä tavalla peräkkäisinä öinä mitatut sykemuuttujat eroavat toisistaan erilaisten harjoituspäivien jälkeen. Lepopäivän jälkeen rentoutumiseksi luokiteltavaa aikaa oli molemmilla ryhmillä lähes saman verran: ryhmällä I 79 %. ja ryhmällä AI 84 %. Seuraavana yönä, kun ryhmällä AI oli takana kahdet harjoitukset, oli ryhmällä I rentoutumiseksi luokiteltavaa aikaa 82 % ja ryhmällä AI 70 %. Vastaavasti stressiksi luokiteltavaa aikaa oli lepopäivän jälkeen molemmilla ryhmillä 4 %, kun taas toisena yönä ryhmällä I oli stressiä 6 % ajasta ja ryhmällä AI 18 %. Kolmantena yönä, kun molemmilla oli takana yhdet harjoitukset, olivat erot jälleen tasoittuneet: ryhmällä I oli rentoutumiseksi luokiteltavaa aikaa 82 % ja ryhmällä AI 77 % ja stressiksi luokiteltavaa aikaa ryhmällä I 3 % ja ryhmällä AI 6 %. Tilastollisesti merkitseviä olivat erot ryhmällä AI ensimmäisen ja toisen yön välillä. Ryhmien välillä ei kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä eroja löytynyt. Sydämen keskisyke oli ryhmällä I jokaisena yönä 58 ± 5, kun taas ryhmällä AI oli ensimmäisenä yönä 55 ± 3, toisena yönä 57 ± 4 ja kolmantena yönä 57 ± 3. Tilastollinen merkitsevyys oli ainoastaan ryhmällä AI ensimmäisen ja viimeisen yön välillä. Korkeataajuksisen sykevälivaihtelun keskiarvo eri öinä vaihteli ryhmällä AI välillä 11168-13567 ms2, kun taas ryhmän I keskiarvo oli välillä 4831-4909 ms2.fi
dc.format.extent59 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherautonominen hermostoen_US
dc.subject.othersykevälivaihteluen_US
dc.subject.otherstressien_US
dc.subject.otherkuormittuminenen_US
dc.subject.otherpalautuminenen_US
dc.titleYlimääräisen aamuharjoituksen vaikutus yöaikaiseen sykevälivaihteluun tyttöjalkapalloilijoilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-20094151456
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineBiomekaniikkafi
dc.contributor.oppiaineBiomechanicsen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5012
dc.subject.ysoautonominen hermosto
dc.subject.ysostressi
dc.subject.ysokuormitus
dc.subject.ysopalautuminen
dc.subject.ysojalkapalloilijat
dc.subject.ysotytöt
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot