The representation of marginalized identities through language use : Study of Character Development in Ali Smith s Hotel World

Abstract

Käsittelen tutkielmassani kielen keinoja marginalisoituneiden identiteettien representaatiossa. Käytän aineistonani fiktiivistä tekstiä, jonka avulla selvitän menetelmiä, joita kirjailijan on mahdollista hyödyntää identiteettien kielellisessä representaatiossa halutunlaisen kuvan aikaansaamiseksi. Olen erityisen kiin-nostunut marginalisoitumisesta yhteiskunnan sisällä ja valtakulttuurin keskusten läheisyydessä. Haluan tutkielmallani kiinnittää huomiota erilaisuuden kulttuuriin sidottuihin esittämistapoihin ja toivon tuovani alan tutkimukseen tuoretta näkökulmaa käsittelemällä sosiaalista marginalisoitumista fiktiivisen represen-taation kautta. Tutkielmani aineistona toimii Ali Smithin romaani Hotel World (2002), joka kertoo viiden naisen tarinat episodeiksi jakautuen. Naisten elämät koskettavat toisiaan hotellissa tapahtuneen onnettomuuden seurauksena. Keskityn tarkas-telemaan henkilöhahmojen identiteettien representaatiota kahdessa episodissa, joissa pääosassa ovat koditon nainen ja vastaanottovirkailija, jonka mielenterveys horjuu. Nämä henkilöt ovat selviä esimerkkejä marginalisoitumisesta yhteis-kunnassa. Käytän tutkimuksessani hyväksi diskurssianalyysin ja episteemisen konstruktionismin sekä kulttuurintutkimuksen ja kriittisen monikulttuurisuuden näkökulmia ja menetelmiä. Erityisinä tarkastelun työkaluina toimivat narratiivin ja selonteon käsitteet. Tutkimuksessani selvisi, että kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa muotoutuneet käsitykset marginaalisesta ja valtavirtaan hyväksytystä vaikuttavat tapaan, jolla ihmiset määrittelevät identiteettinsä sekä suhteensa ympäristöönsä. Kirjan henkilöhahmojen syrjäytyminen normaaleiksi käsitetyistä sosiaalisista toiminnoista ilmennettiin kielenkäytössä tavanomaisesta poikkeavilla keinoilla. Hahmojen identiteettien sisäänpäin kääntyneisyyttä tai ympäröivää maailmaa kohti kurkottelua kuvattiin kielen käytön määrää ja tarkkuutta säätelemällä. Identiteettien marginaalisuuden tunnistamiseksi lukijan täytyy kuitenkin olla selvillä kyseisessä yhteiskunnassa ja kulttuurisella alueella yleisesti hyväksytyistä kielenkäytön normeista. Kielen ollessa oleellinen osa ihmistenvälistä kommuni-kaatiota, olisi hyvä tutkia myös sen muita osa-alueita, jotka vaikuttavat marginaa-lisuuden syntymiseen. Huomiota voitaisiin lisäksi kiinnittää myös ihmisten välisiin suhteisiin, ei vain yksilön suhteeseen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, kuten minun tutkielmassani.