Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRautiainen, Matti
dc.date.accessioned2009-01-16T07:48:37Z
dc.date.available2009-01-16T07:48:37Z
dc.date.issued2008
dc.identifier.isbn978-951-39-3441-5
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1078322
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/19403
dc.description.abstractMatti Rautiainen tutki väitöskirjassaan millaisia käsityksiä aineenopettajaopiskelijoilla on koulun yhteisöllisyydestä ja siitä, mitä se vaatii kouluyhteisön jäseniltä. Opiskelijoiden käsityksissä koulun hyvälle yhteisöllisyydelle oli tunnusomaista muun muassa tasa-arvoisuus, avoimuus, yhteistoiminnallisuus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä avoin ja vahva keskustelukulttuuri. Yhteisöllisyyttä tulehduttavia tekijöitä puolestaan olivat ennen muuta yhteisön jakaantuminen pienempiin ”kuppikuntiin”, kiusaaminen sekä individualismia ja yksin tekemistä korostava kulttuuri. Tehokkaimmaksi koulukulttuurin yhteisöllisyyden lisääjäksi nimettiin kaikenlainen koulun toimintaan vaikuttaminen ja osallistuminen.Vaikka opettajaksi opiskelevat pitivät koulua yleensä tasa-arvoisena ja vuorovaikutuksellisena yhteisönä, he olivat haluttomia antamaan oppilaille valtaa. Käsitysten mukaan valta koulussa kuuluu pääasiassa opettajalle, joten käytännössä opettajille kuuluu myös valta määritellä se, mitä yhteisöllisyys koulussa on. Oppilaille vapauksia annetaan rajoitetusti ja kontrolloidusti. Opiskelijoiden asenne koulun kehittämiseen oli tässä mielessä konservatiivinen, ja sisälsi varsin vähän pyrkimyksiä demokratisoida koulua.- Mikäli halutaan, että opettajankoulutus tavoittelee vahvempaa yhteisöllisyyttä ja demokraattista elämäntapaa, on koulutusta organisoitava uudelleen, Rautiainen vaatii.Demokratiaa ei voida liimata osaksi opetussuunnitelmaa, vaan koulutuksessa on ryhdyttävä elämään demokraattisesti. Tämä puolestaan edellyttää, että koulussa ja opettajankoulutuksessa ollaan valmiita keskustelemaan myös poliittisesti ja että siellä hyväksytään lähtökohta toisinnäkemisen mahdollisuudesta, asioiden kiistanalaisuudesta ja sopimuksellisuudesta. Se ei ole ainoastaan opettajien oikeus, vaan koko yhteisön velvollisuus niin opettajankoulutuksessa kuin kouluissakin.Väitöskirja muodostaa jatkumon Rautiaisen tutkimuksille, joissa on tutkittu vuonna 2000 aloitettua opetuskokeilua. Kokeilussa opintoja on pyritty kehittämään niin, että osa opintoja suoritetaan niin sanotuissa sekaryhmissä. Tämä tarkoittaa sitä, että perinteisen ainesidonnaisen ryhmäjaon sijaan ryhmät on koostettu siten, että opiskelijat ovat lähtöisin mahdollisimman monista eri aineryhmistä. Tällaista opiskelutapaa on käytetty vähän opettajankoulutuksessa.fi
dc.description.abstractDuring the last two decades there has been much discussion about trends affecting the subject teacher profession and education. Increasingly, subject teachers are doing other work in school than teaching their own subjects. Changes in the subject teacher’s profession mean pressure to change teacher education. Currently this education emphasizes the learning process and methodology. For example, aspects of community in school culture have traditionally occupied a minor position in the education of subject teachers.This dissertation investigates students’ conceptions of community in school culture. The data were collected from students’ essays with the title: what community should there be in school culture? What does it require of the members of the community? The resulting 221 essays were analyzed using the traditions of phenomenography and hermeneutics. In the study, students’ conceptions were compared with the idea of democracy and political ideologies such as anarchism, liberalism and conservatism.According to students, school is a community where there should be strong equality and mutual respect. They have a powerful belief in interaction between teachers and pupils. The problems in school can be solved through greater co-operation, collegiality and discussion. This change is not possible without pupils’ participation. Students are ready to give more power to pupils but only within certain limits. Students’ have very conflicting conceptions. They believe in equality and discussion, and generally support the values of strong democracy. At the same time they want to preserve school as it has been in the past: teachers are the school’s most powerful group and it is their responsibility to decide about the school. For the majority of students, the principal is only an administrative official, not a real leader of the school.Even if students’ conceptions reveal many tensions between the old tradition of school and the new way of thinking, students nevertheless wish to change the state of schools in the direction of a stronger community.en
dc.format.extent180 sivua
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-3406-4
dc.titleKeiden koulu? : aineenopettajaksi opiskelevien käsityksiä koulukulttuurin yhteisöllisyydestä
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-3441-5
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKasvatustiedefi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries350
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysoaineenopettajat
dc.subject.ysoopiskelijat
dc.subject.ysoopettajankoulutus
dc.subject.ysoyhteisöllisyys
dc.subject.ysoyhteisöllinen oppiminen
dc.subject.ysokoulukulttuuri
dc.subject.ysoerityiskasvatus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot