Monta polkua musiikkiin : tonaalisen musiikin perusrakenteiden kehittyminen musiikin tuottamis- ja improvisaatiotehtävissä ikävuosina 6-11

Abstract

Pirkko Paananen selvittää musiikkikasvatuksen väitöskirjatyössään, kuinka 6-11-vuotiaat lapset hahmottavat tonaalisen musiikin perusrakenteita improvisoidessaan omia rytmejään ja melodioitaan, lyödessään ’tahtia’ erilaisiin rytmijaksoihin ja soinnuttaessaan lyhyen melodian kuulonvaraisesti neljää sointuvaihtoehtoa käyttäen.6-11-vuotiaiden lasten improvisaatioista ja tuotoksista löytyi useita tuottamistyyppejä, jotka liittyivät tarkkaavuuden kohdistumiseen eri rakenteisiin musiikissa. Tyypit edustivat kehitystasonsa perusteella kolmea osavaihetta, osana kouluikään sijoittuvaa, ns. dimensionaalista kehitysvaihetta (n. 5-11-v), jolloin musiikillisessa tietämyksessä kehittyvät musiikillisen tapahtumarakenteen hierarkkiset suhteet. Tällaisia hierarkkisia järjestelmiä tonaalisessa musiikissa ovat metri, rytmin ryhmittyminen kuvioiksi ja edelleen laajemmiksi muodoiksi sekä asteikon sävelten välinen tonaalinen hierarkia.

In the statistical and transcriptional analyses reported in this study rhythmic, melodic and harmonic improvisations of 6–11-year-old children (N=36) were examined. The goal of this explorative study was to discover the developmental paths of the basic structures of tonal music. The hypotheses were founded on a neo-Piagetian model of musical development (Paananen 1997), which is based on the developmental theory of Robbie Case (1985, 1992). For the part of the dimensional stage of development the hypotheses were tested empirically using four different task types in a MIDI-environment: rhythmic improvisation, tapping in time, melodic improvisation and improvisatory harmonization. The hypotheses were mostly confirmed: Between 6 and 11 years of age meter, rhytmic grouping and tonal scale acquired their hierarchical features. The results suggest that these hierarchical features develop sequentially, through three substages. At the first sub-stage children focused on either surface (melodic/rhythmic figures) or deep (metric/ tonal hierarchy) structures of the musical event. At the next substage surface and deep structures began to get coordinated and at the last substage they were fully integrated. Furthermore, several figural and metric representational types were found in the rhythm tasks. These types were parallel to those found in earlier studies of rhythm (Upitis 1987