Images of Japan and the Japanese : the representations of the Japanese culture in the popular literature targeted at the Western World in the 1980s-1990s

Abstract

This study draws together a number of popular issues: images, intercultural communication and Japan. In particular, Japan has been a popular topic for at least the last three decades. The Japanese Economical Miracle awoke a real boom in the Western literature at the end of 1970s, and in the 1980s the Miracle became a fashionable topic in the Western world. Because of this a great amount of studies, books and articles is available for those who want to learn about this nation. The aim of this study is to examine “images of Japan and the Japanese in the Western world” on the basis of the literature targeted at Western audiences during the big boom.

Mari Suvanto selvittää väitöstutkimuksessaan populaarikirjallisuuden, lähinnä erilaisten opaskirjojen välittämää stereotyppistä kuvaa Japanista ja japanilaisista länsimaalaisille. Suvanto on tutkinut sekä perinteisiä matkaoppaita ja esitteitä että erityisesti liikemiehille suunnattuja oppaita japanilaisesta liiketapakulttuurista ja yritysmaailmasta. Suvanto pohtii tutkimuksessaan, millaisia kuvia (image) Japanista ja japanilaisista on luotu länsimaalaisille suunnatussa populaarikirjallisuudessa 1980- ja 1990- luvuilla. Hän on etsinyt materiaalista niitä kuvauksia, representaatioita, jotka toimivat rakennusaineina länsimaalaisten luodessa mielikuvaansa Japanista ja japanilaisista. Varsinaiset mielikuvat luodaan hyödyntäen tätä rakennusmateriaalia sekä aikaisempaa tietoa, kokemuksia, tunteita jne. Suvanto kuvaa Japania vastakohtien maaksi, josta syntynyt kuva on ajaton. Japani-kuva, kuvaukset eksoottisesta, erilaisesta ja vaikeasti ymmärrettävästä maasta ovat säilyneet ja toistuneet vuosisatojen ajan. Tämän päivän kuva Japanista on yhdistelmä, jossa teknologinen ja moderni yhteiskunta elää harmoniassa vanhojen traditioiden kanssa. Modernin yhteiskunnan symboleita ovat luotijuna, neonvalot, pilvenpiirtäjät, elektroniikka, vilkkaat kadut, jotka täyttyvät kiireisistä, tummiin pukeutuneista japanilaisista liikemiehistä. Vanhaa, traditionaalista yhteiskuntaa edustavat geishat tai kimonopukuiset naiset, temppelit, kirsikankukat, Fuji-vuori, teeseremoniat ja sumopainijat. Yksi lähdemateriaalissa käytetyimmistä uuden ja vanhan kohtaamisen kuvista on luotijuna ohittamassa Fuji-vuorta, toteaa Suvanto. Japania voisi myös jakaa naisten ja miesten maailmaan. Naisten maailma edustaa traditioita. Naiset kuvataan traditionaalisten symbolien kanssa ja japanilaisesta naisesta kerrotaan yhä samoin adjektiivein kuin 500 vuotta sitten. Japanilainen mies taas edustaa teknologista ja modernia Japania. Hän on tummiin pukeutunut liikemies, jonka tehtävänä on ollut valloittaa maailman markkinat ja ylläpitää Japanin mainetta korkean teknologian maana. Länsimaalaisia kuitenkin varoitetaan siitä, että japanilaisen liikemiehen nykyaikaisen ja länsimaalaisen ulkomuodon takaa voi löytyä vanhan ajan samurai. Kuva yllätyksellisestä ja myös epäluotettavasta japanilaisesta on elänyt pitkään, huomasi Suvanto tutkimuksessaan. Erityisesti liikemaailmalle suunnatun kirjallisuuden tarjoama kuva japanilaisista miehistä on "saraariman": He näyttävät samanlaisilta tummissa puvuissaan, he työskentelevät suurissa yrityksissä koko elinikänsä, he tekevät pitkiä työpäiviä ja matkustavat pitkät työmatkat ruuhkaisissa junissa, he ovat ahkeria, he työskentelevät ryhmissä ja ovat innokkaita oppimaan uutta, heidän yrityskulttuurinsa perustuu senioriitti -järjestelmään, heidän yrityksensä on ensisijaisesti yhteisö, suurperhe, joka huolehtii heistä, he ovat lojaaleja ryhmälleen, he valmistavat korkealaatuisia ja kalliita tuotteita vientiin, luettelee Suvanto tyypillisiä mielikuvia. Länsimaalaisille liikemiehille heidän japanilaiset kollegansa kuvataan Suvannon mukaan samoissa opaskirjoissa seuraavasti: He ovat käytökseltään hyvin muodollisia ja ystävällisiä, heidän kanssaan on hyvin vaikea kommunikoida, ei ainoastaan siksi, että he puhuvat huonosti vieraita kieliä, vaan siksi, että heidän kulttuurinsa on niin erilainen, heillä on tiukka protokolla ja he arvostavat täsmällisyyttä, he ovat harmoniaa kunnioittavia ihmisiä, jotka pyrkivät säilyttämään tämän harmonian välttämällä negatiivisten asioiden ilmaisemista ja kasvojen menettämistä, he ovat ihmisiä, jotka eivät puhu liikaa eivätkä asioiden oikeilla nimillä - kaikkea ei tarvitse sanoa, kuulijan on ymmärrettävä asioita myös ilman sanoja, he ovat rauhallisia ja hiljaisia ihmisiä, jotka eivät mielellään keskustele tuntemattomien kanssa.