Kätilön ammatin institutionalisoituminen Suomessa : kätilöt ammattinsa kätilöinä

Abstract

Tarkastelin kätilön ammatin kehitystä Suomessa 1500-luvun lopulta vuoteen 1945 asti. Suomalaiset kätilöt olivat kyseisellä ajanjaksolla esimerkiksi englantilaisia virkasisariaan itsenäisempiä työssään. Lisäksi Suomessa kätilön ammatti oli pysynyt selkeästi naisten ammattina toisin kuin Englannissa. Keskeisenä lähdeaineistonani olivat lait ja asetukset sekä Kätilölehden vuosikerrat. Etsin niistä kätilön ammatin kehityksen kannalta tärkeitä murroskohtia ja kätilökunnan reaktioita niihin. Suomalaisen kätilön ammatillista kehitystä 1800-luvulla selittää tarve saada maahamme rutiininomaisten terveyden- ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden suorittajia, koska lääkareitä ei maassamme vielä ollut tarpeeksi. Kätilön ammatin aseman paranemiseen 1900-luvulla vaikuttivat maan itsenäistyminen ja väestön merkityksen tiedostaminen. Maahamme luotiin äitiyshuoltojärjestelmä, jossa kätilöiden harteille tuli merkittava osa. Kätilön ammatti muuttui tänä ajanjaksona synnytysavusta äitiyshuolloksi ja se vakiinnutti asemansa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmassä. Se muuttui niin paljon, etta Suomen Kätilöyhdistysten Keskusliitto teki päätöksen jopa ammattinimikkeen muuttamisesta. Vuosisadan vaihteen tienoilla kätilökunta alkoi yhdentyä Suomessa. Oman lehden ja organisaation saamisella oli tärkeä merkitys kätilöiden etujen ajamisen kannalta. Kätilöt ottivat ajoittain aktiivisesti osaa äitiyshuoltojärjestelmän kehittämiseen muun muassa erilaisten lausuntojen ja anomusten välityksellä.