Ammattina kätilö : maalaiskätilön työ 1900 - 1920 Jyväskylän piirilääkäripiirissä ja kätilöiden kirjoituksissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on maalaiskätilön työ 1900-luvun alkupuolella. Tutkielmassa kätilöitä tarkastellaan naisten koulutuksen ja palkkatyön näkökulmasta, mutta ennen kaikkea heitä tarkastellaan ammatissa toimineina naisina. Kätilön ammatti on vanhimpia ammatteja, joihin nainen on voinut Suomessa kouluttautua. Koulutus pysyi 1800-luvun alkupuolelle asti pojille määrättynä etuoikeutena. Suomalaisten kätilöiden 1700-luvun alkupuolella alkanut kouluttautuminen ja työskentely ammatissa toimivana naisena muodostivat eräänlaisen poikkeuksen, koska kätilöt toimivat ammatissaan koulutuksen saaneina, auktorisoituina ja itsenäisinä ammatinharjoittajina. Aiempi tutkimus on käsitellyt kätilöitä jonkin verran. Kätilöitä on tutkittu muun muassa äitiyden näkökulmasta ja kätilön ammatin kehityksen ja institutionalisoitumisen näkökulmasta. Kuitenkin kätilötutkimuksen kentältä puuttuu tutkimus, joka käsittelisi maaseudulla työskennelleiden kätilöiden konkreettista työn sisältöä ja ammatin arkea. Tämän tutkielman tavoite on selvittää, millaista maalaiskätilöiden ammatti ja jokapäiväinen työ olivat vuosina 1900 - 1920, jolloin koulutettu synnytysapu oli vakiinnuttamassa asemaansa. Tutkielmassa pyritään vastaamaan myös kysymyksiin, millaisissa oloissa kätilöt työskentelivät, ja miten kätilöt suhtautuivat maallikkokätilöihin ja synnyttäjiin? Mitä kätilönä oleminen merkitsi koulutetuille kätilöille ja millainen ammatti-identiteetti heillä oli? Lähdeaineiston muodostavat Jyväskylän piirilääkäripiirin kätilöiden synnytysluettelot ja Kätilölehteen kirjoittaneiden kätilöiden kirjoitukset. Tutkimusmetodina on johtolankaparadigma, jonka mukaisesti yksittäisten kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja lehtikirjoitukset avaavat mahdollisuuden tarkastella syvempää todellisuutta – maalaiskätilön työtä. Tutkimuksessa selvisi, että 1900-luvun alkupuolella kätilön ammatti ja arki olivat raskasta työtä. Kätilöt kulkivat synnyttäjien luokse pitkiä välimatkoja vuoden- ja kellonajasta riippumatta. Pääasiassa kätilöiden avustamissa synnytyksissä synnytys päättyi onnellisesti ja luonnon avulla, mutta kätilöt kohtasivat työssään myös vaikeita synnytyksiä. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kätilöt työskentelivät eräänlaisessa murrostilassa, koska kätilön ammatti oli vasta vakiinnuttamassa asemaansa. Tämä heijastui kätilöiden suhtautumiseen maallikkokätilöihin ja synnyttäjiin. Maallikkokätilöihin kätilöt suhtautuivat pääasiassa kielteisesti, mutta synnyttäjiin suhtautuminen oli vaihtelevaa. Koulutuksen kautta kätilöille oli kehittynyt vahva ammatti-identiteetti, joka vaikutti heidän työhönsä. Ammatti-identiteetti näyttäytyi oman ammattiosaamisen korostamisena ja ylpeytenä omasta ammatillisesta osaamisesta.