Työhyvinvointivalmennuksen vaikutukset koettuun ja sykkeen avulla mitattuun stressiin

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Kiuru, Kimmo
dc.date.accessioned 2012-08-15T12:42:06Z
dc.date.available 2012-08-15T12:42:06Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201208152149 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/38282
dc.description.abstract Yritykset ovat aidosti huolissaan avainhenkilöidensä työssä jaksamisesta ja työstä palautumisesta. Eri-tyisen huolen aiheena on raskaasta ja kuluttavasta työtaakasta palautuminen. Raskas työ ei nykymitta-reilla osoitettuna vaadi enää palautumiseen raskasta huvia, vaan hyvinkin rauhallisen, mahdollisesti liikunnallisesti aktiivisen palautumisjakson. Hyvä palautuminen näkyy myös kotiarjessa aktiivisena, elämänmyönteisenä tekemisenä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kehittääkö 6 - 9 kuukautta kestävä työhyvinvointivalmennus-jakso, interventio, tutkittavissa henkilöissä parempaa työperäisen stressin sietokykyä ja kehittyykö hei-dän palautumiskykynsä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko intervention aikana annetulla stressivalmen-nuksella yhteyttä henkilön stressin hallintaan ja palautumiseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Metsäliiton ja LM Ericssonin henkilöstöjen kanssa. Henkilöistä muodos-tettiin kolme erillistä ryhmää, joista yksi ryhmä (N=7) sai valmennusta stressin hallintaan, toinen ryhmä (N=7) sai kattavan palautteen mittauksista ja kolmas ryhmä (N=7) toimi tutkimuksen kontrolliryhmänä. Hankkeessa tutkittiin yritysten esimiesten ja asiantuntijoiden stressiä ja siitä palautumista sydämen sykevälivariaatiomittauksen avulla. Mittaus suoritettiin koehenkilöiden työ- ja vapaa-ajalla. Syke-välimittauksen yhteydessä tehtiin kyselytutkimus, henkilön subjektiivisesta jaksamisesta ja palautumi-sesta. Mittausjaksoja oli kaksi, keväällä ja syksyllä 2011. Tutkimustulokset kertovat yleisesti hyvästä stressihallinnasta arjessa, mutta toisaalta myös huonosta palautumisesta vapaa-ajalla. Suurimmat erot yksilöiden välillä syntyivät fyysisen kunnon, liikunnallisen aktiivisuusluokan, jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin välillä. Ryhmäkohtaiset mittaustulokset vahvistavat käsitystä stressivalmennuksen tarpeellisuudesta.
dc.format.extent 83 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other stressi
dc.subject.other palautuminen
dc.subject.other sykevälivaihtelu
dc.subject.other työssäjaksaminen
dc.subject.other työkyky
dc.title Työhyvinvointivalmennuksen vaikutukset koettuun ja sykkeen avulla mitattuun stressiin
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201208152149
dc.subject.ysa stressi
dc.subject.ysa palautuminen
dc.subject.ysa syke
dc.subject.ysa jaksaminen
dc.subject.ysa työkyky
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physcal Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Science in Sport Coaching and Fitness Testing en
dc.contributor.oppiaine valmennus- ja testausoppi fi
dc.date.updated 2012-08-15T12:42:07Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record