The problem of equivalence in translating texts in international reading literacy studies : atext analytic study of three English and Finnish texts used in the PISA 2000 reading texts

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Arffman, Inga
dc.date.accessioned 2012-05-02T10:51:14Z
dc.date.available 2012-05-02T10:51:14Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.isbn 978-951-39-3039-4
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3039-4 en
dc.identifier.uri http://ktl.jyu.fi/img/portal/8310/T021_verkkoversio.pdf en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37744
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkasteltiin ongelmia, joita kansainvälisissä lukukokeissa on käännettäessä lukukoetekstejä osallistujamaiden kielille ja pyrittäessä samalla pitämään tekstien vaikeustaso muuttumattomana – sillä elleivät koetekstit ole vaikeustasoltaan ekvivalentteja, vertailukelpoisia, ei lukukoekaan ole validi. Tieto ongelmista on tarpeen, koska se auttaa tekemään käännöksistä laadukkaampia ja vertailukelpoisempia, mikä vuorostaan johtaa luotettavampiin, pätevämpiin ja tasa-arvoisempiin lukukokeisiin. Tutkimuksen aineistona käytettiin kolmea PISA 2000 -lukukokeeseen sisältynyttä englanninkielistä lähtötekstiä ja niiden suomennosta. Tekstit edustivat eri tekstityyppejä: yksi oli ekspositorinen asiateksti, yksi kaunokirjallinen novelli ja kolmas “ei-jatkuva” taulukko. Tutkimusmenetelmänä oli vertaileva lingvistinen tekstianalyysi, jossa englanninkielisiä lähtötekstejä ja niiden suomennoksia analysoitiin ja verrattiin keskenään kielen eri tasoilla ja osa-alueilla. Tarkoituksena oli etsiä, analysoida ja arvioida teksteistä kielellisiä elementtejä, joissa englannin- ja suomenkielisten tekstien vaikeustaso näytti poikkeavan toisistaan. Vaikeustason arviointi pohjautui kognitiivisiin lukuteorioihin. Analyysi oli pääosin laadullista, mutta siihen sisältyi myös kvantitatiivisia vertailuja. Tutkimuksessa löytyi karkeasti jaoteltuna kuudenlaisia ongelmia: kielten välisiin kieliopillisiin eroihin liittyviä ongelmia, kielten kirjoitusjärjestelmien välisiin eroihin liittyviä ongelmia, kielten välisiin merkitysrakenteiden eroihin liittyviä ongelmia, kulttuurien välisiin eroihin liittyviä ongelmia, kääntäjien valintoihin ja strategioihin liittyviä ongelmia ja tekstinkäsittelyyn ja editointiin liittyviä ongelmia. Ongelmat erosivat huomattavasti eri tekstityyppien välillä. Absoluuttisesti laskettuna ongelmia oli eniten kaunokirjallisessa tekstissä. Mutta kun ongelmien määrä suhteutettiin tekstien pituuteen, ongelmallisin oli taulukkoteksti. Vähiten ongelmia oli kummallakin tavoin laskettuna ekspositorisessa tekstissä. Myös ongelmien laatu erosi tekstityypeittäin. Ekspositorisessa tekstissä ongelmia aiheuttivat tekstin lääketieteellinen ja anatominen sanasto, sanastosta johtuva rekisteri- ja tyyliero englannin- ja suomenkielisessä tekstissä, erot sanapituudessa sekä liian sanatarkka kääntäminen. Kaunokirjallisessa tekstissä ongelmat liittyivät sanojen monimerkityksisyyteen, metaforiin, persoonapronominien käytön erilaisuuteen englannin ja suomen kielessä, suomenkielisen tekstin tyylilliseen köyhtymiseen, siihen että tekstin sisältö oli vähemmän tuttu suomalaiskulttuurissa, tekstin kiinnostavuuden vähenemiseen sekä kääntäjien taipumukseen selkiyttää suomenkielistä tekstiä. Taulukkotekstissä ongelmia aiheuttivat erityisesti tekstin tiiviys ja suomenkielisen tekstin temaattinen ja tekstuaalinen epäjohdonmukaisuus ja siitä johtuvat kömpelyydet ja epäidiomaatisuus. Teksteistä löytyneiden ongelmien vuoksi yhdenkään tekstin englannin- ja suomenkielinen versio eivät olleet vaikeustasoltaan täysin ekvivalentteja keskenään. Enimmäkseen erot olivat kuitenkin varsin pieniä ja kompensoituivat, kun tekstejä tarkasteltiin kokonaisuuksina. Todelliset vaikeuserot englannin- ja suomenkielisten tekstien välillä näyttivätkin suhteellisen merkityksettömiltä. Tulokset viittaavat siihen, että kansainvälisissä lukukokeissa saavutetaan tuskin koskaan aivan täydellistä vertailukelpoisuutta kaikkien erikielisten tekstien välillä. Huomattavan suuri vertailukelpoisuus näyttää kuitenkin mahdolliselta. Jotta tähän päästäisiin, olisi jo koetekstejä valittaessa kiinnitettävä huomio niiden käännettävyyteen ja vältettävä tekstejä, joissa on runsaasti ongelmallisia rakenteita, sanastoa ja sisältöjä. Tekstejä käännettäessä kääntäjien työtä helpottaisi se, jos heillä olisi apunaan kaksi erikielistä lähtötekstiä. Kääntäjien tulisi lisäksi varoa sekä liian sanatarkkaa kääntämistä että tekstien liiallista selkiyttämistä. Adaptaatiot ja kompensaatiot voisivat samoin parantaa tekstien vertailukelpoisuutta. Lopuksi tekstejä tarkistettaessa ja niiden vertailukelpoisuutta arvioitaessa pelkät tilastolliset analyysit eivät riitä, vaan tekstejä on verrattava myös kielellisesti ja tekstianalyyttisesti. Apua saattaisi olla lisäksi takaisinkäännöksistä ja siitä, että tekstejä luetettaisiin ulkopuolisilla. Kaikkiaan käännöstyössä on syytä käyttää vain päteviä kääntäjiä ja tekstinkäsittelijöitä ja huolehtia siitä, että heillä on riittävästi aikaa paneutua työhönsä. fi
dc.format.extent Verkkokirja (350 s.).
dc.language.iso eng
dc.publisher Institute for Educational Research
dc.relation.ispartofseries Tutkimuksia / Koulutuksen tutkimuslaitos;1455-447X ;21.
dc.title The problem of equivalence in translating texts in international reading literacy studies : atext analytic study of three English and Finnish texts used in the PISA 2000 reading texts
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3039-4
dc.subject.ysa lukutaito
dc.subject.ysa ekvivalenssi
dc.subject.ysa testit
dc.subject.ysa kokeet
dc.subject.ysa validiteetti
dc.subject.ysa luetun ymmärtäminen
dc.subject.ysa tekstit
dc.subject.ysa tekstianalyysi
dc.subject.ysa kääntäminen
dc.subject.ysa arviointi
dc.subject.ysa PISA-tutkimus

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record