Le traduzioni italiane dei volgarismi finnici in quattro romanzi di Arto Paasilinna : studio comparativo

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Ruottinen, Teija
dc.date.accessioned 2012-03-15T07:10:14Z
dc.date.available 2012-03-15T07:10:14Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37584
dc.description.abstract Arto Paasilinna on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia elossa olevia suomalaiskirjailijoita. Hän on kirjoittanut yli 30 romaania, joita on käännetty lukuisille eri kielille. Paasilinnan tyylille ovat ominaista puhekielisyys ja värikkäät, usein murteelliset ilmaukset. Puhekielisyydestä johtuen romaaneissa esiintyy myös runsaasti alatyylisiä ilmauksia. Tutkin työssäni, kuinka nämä alatyyliset ilmaukset on käännetty italiaksi. Tarkastelen, ovatko käännösvastineet uskollisia alkuperäisille ilmauksille yhtäältä semantiikan, toisaalta pragmatiikan näkökulmasta. Aineistonani käytän neljää Arto Paasilinnan romaania, Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä; Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija; Suloinen myrkynkeittäjä ja Ulvova mylläri, sekä niiden italiankielisiä käännöksiä Lo smemorato di Tapiola, Il migliore amico dell’orso, I veleni della dolce Linnea ja Il mugnaio urlante. Aineisto koostuu 20 suomenkielisestä alatyylisestä ilmauksesta sekä niiden 196 esiintymästä. Esiintymistä 190 on käännetty italiaksi 118 eri käännösvastineella. Analyysini pohjautuu kontrastiivisen kielentutkimuksen sekä K. Reissin ja H.J. Vermeerin skoposteorian periaatteisiin. Lisäksi hyödynnän analyysissani J. Delislen, H. Lee-Jahnken sekä M.C. Cormierin luokittelua käännöskeinoista. Näistä neljää (adattamento, calco, compensazione ja ricategorizzazione) on käytetty aineistossa esiintyvien alatyylisten ilmausten kääntämisessä. Tutkimuksestani selviää, että suurin osa käännösvastineista on uskollisia alkuperäistermeille semantiikan kannalta, kun taas pragmatiikan kannalta tilanne on päinvastainen. Vain harva käännösvastine on rekisteriltään alatyylinen suurimman osan ollessa arkikielisiä, kirjakielisiä tai jopa tieteelliseen rekisteriin kuuluvia. Koska pragmaattinen vastaavuus on skoposteorian mukaisesti painoarvoltaan semanttista vastaavuutta suurempi, voidaan todeta, että käännökset eivät onnistu tehtävässään välittää kohdekielelle Arto Paasilinnan tyylille ominaista kielellistä värikkyyttä. Aineiston suppeudesta johtuen ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä käännöskeinojen käytön sekä pragmaattisen ja semanttisen ekvivalenssin välisestä mahdollisesta korrelaatiosta.
dc.format.extent 86
dc.language.iso ita
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other kääntäminen
dc.subject.other käännöskeinot
dc.subject.other rekisteri
dc.subject.other alatyyli
dc.subject.other ekvivalenssi
dc.title Le traduzioni italiane dei volgarismi finnici in quattro romanzi di Arto Paasilinna : studio comparativo
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201203151443
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.laitos Kielten laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Languages en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine romaaninen filologia fi
dc.date.updated 2012-03-15T07:10:14Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record