Att bedöma skriftliga färdigheter i svenska med hjälp av en nivåskala: hur skillnader mellan bedömare uppstår

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Juutilainen, Miia
dc.date.accessioned 2012-02-16T11:46:45Z
dc.date.available 2012-02-16T11:46:45Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37379
dc.description.abstract Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka neljä kokenutta kielitaidon arvioijaa arvioi suomenkielisen yläasteopiskelijan kirjoittaman ruotsinkielisen kirjoitelman käyttäen apunaan Opetushallituksen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Tavoitteena on selvittää, missä määrin arvioijat tukeutuvat taitotasoasteikkoon arvioidessaan kirjoitelmaa, millä asteikkoon kuuluvilla tai kuulumattomilla kriteereillä he useimmin perustelevat valintansa sekä miksi arvioijat arvioivat kirjoitelman eri tavoin. Analysoitavaksi kirjoitelmaksi valittiin sellainen, jolle arvioijat määräsivät eri tasoja: kaksi päätyi A2.1:een, yksi A1.3:een ja yksi A2.2:een. Tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä haastatteluaineiston kvalitatiivista analyysia. Tulokseksi saatiin, että kaikki arvioijat perustelivat tasovalintansa sekä sellaisilla kriteereillä, jotka kuuluivat tasokuvauksiin että sellaisilla perusteilla, jotka eivät suoranaisesti liittyneet taitotasoasteikkoon. Suuria eroja siinä, missä määrin arvioijat tukeutuivat tai eivät tukeutuneet taitotasoasteikkoon, ei ollut. Eroavaisuuksia syntyi lähinnä siinä, kuinka ratkaisevia asteikon ulkopuoliset kriteerit tietyn taitotason valinnalle olivat. Arvioijat perustivat tasovalintansa useimmin aikamuoto- ja verbintaivutusseikkoihin, ymmärrettävyyteen, virheisiin, sanastollisiin tekijöihin, alisteisten ja rinnasteisten lausetyyppien hallitsemiseen sekä muiden kielten siirtovaikutukseen. Huomattavaa on, etteivät sisällölliset tai kieliopilliset seikat hallinneet arvioijien perusteluja. Yleisimmin asteikon ulkopuolisista kriteereistä viitattiin siirtovaikutukseen, vaihtelevien lauserakenteiden käyttämiseen sekä ymmärrettävyyteen, joista jälkimmäiseen kaikki neljä arvioijaa tukeutuivat. Eroavaisuudet taitotason määrittämisessä selittyvät sillä, että arvioijat tulkitsivat taitotasokuvauksia eri tavoin. Arvioijat myös painottivat vaihtelevassa määrin joko kirjoitelman vahvuuksia tai heikkouksia siten, että vahvuuksia painottavat arvioijat määräsivät kirjoitelmalle paremman taitotason kuin heikkouksia painottava. Mahdollista myös on, että yksi arvioijista jätti huomiotta sellaisen myönnytyksen taitotasokuvauksissa, joka oli ratkaiseva kolmen muun arvioijan ratkaisulle. Tutkielman pääasiallinen päätelmä on, että vaikka arvioijat arvioivat kirjoitelman vaihtelevin taitotasoin, perustelivat he valintansa suhteellisen yhdenmukaisesti. Pienet erot tasokuvauksien tulkinnassa sekä vahvuuksien tai heikkouksien painottamisessa aiheuttivat kuitenkin sen, etteivät arvioijat olleet yhdenmukaisia annetun tason suhteen. fi
dc.language.iso swe
dc.subject.other bedömning, elevbedömning, evaluering, skrivfärdighet, språkprov, uppsatsskrivning, tillämpad språkvetenskap, utvärdering fi
dc.title Att bedöma skriftliga färdigheter i svenska med hjälp av en nivåskala: hur skillnader mellan bedömare uppstår
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201202161187
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos kielten laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Faculty of Humanities en
dc.contributor.oppiaine ruotsin kieli fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record