Soudunsaari, Aki 2010. Liikunta- ja hyvinvointipalvelut työhyvinvoinnin kehittäjänä - asiakasyritysten näkökulma. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 112 s.
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millainen liikunta- ja hyvinvointipalvelun tulisi olla asiakasyritysten näkökulmasta ja millainen merkitys näillä palveluilla on yrityksen toiminnalle ja henkilöstölle. Keräsin kyselylomakeaineiston keskisuomalaisilta yrityksiltä (n=19), joiden asenteita ja toimenpiteitä liikunnan roolia työhyvinvoinnin kehittäjänä kohtaan kartoitin. Kyselyn vastausten perusteella valikoin kaksi yritystä ns. asiantuntijanäytteiksi teemahaastatteluun, jossa syvennyin heidän käyttämiinsä liikunta- ja hyvinvointipalveluihin sekä ajatuksiin ja kokemuksiin niistä. Haastattelin toisen yrityksen toimitusjohtajaa ja toisen yrityksen markkinointikoordinaattoria. Nauhoittamani haastattelut kestivät yhteensä 82 minuuttia ja litteroituna tekstiä kertyi 33 sivua
. Analysoin materiaalin teemoittelun avulla ja lähestymisnäkökulmani tulkintaan oli fenomenologinen.
Asiakasyritykset tavoittelivat liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamisella henkilöstönsä yleistä työhyvinvointia, työvireen kehittämistä ja taloudellisia säästöjä. Palvelut vaikuttivat yrityksiin monitahoisesti. Selvimmät vaikutukset olivat ilmapiirin ja yhteisöllisyyden parantuminen. Yhteisten liikuntakokemusten kautta ihmiset tulevat paremmin toimeen, saavuttavat avoimemman työilmapiirin sekä vähentävät esimerkiksi osastojen välisiä klikkiytymisiä. Palveluilla voidaan myös vaikuttaa työntekijöiden sitouttamiseen, yrityskuvan kehittymiseen ja taloudellisiin säästöihin. Taloudelliset säästöt tulevat yritysten mukaan pitkäjänteisen toiminnan seurauksena mm. sairauspoissaoloista, työtehokkuudesta, tapaturmien vähenemisestä ja työn monitaitoisuuden lisääntymisestä. Palvelut nähtiin myös tärkeänä osana henkilökunnan huomioimista ollen tukena esimerkiksi uusia työntekijöitä palkatessa.
Asiakasyritysten mukaan liikunta- ja hyvinvointipalveluiden onnistumisen edellytyksinä ovat hyvin organisoitu ohjausryhmä, liikunnan roolia esiin tuova sisäinen viestintä, palveluihin osallistumisen helppous ja saatavuus välittömästi työajan jälkeen. Myös esimiesten rooli esimerkin näyttäjinä, motivoijina ja tehokkaan viestinnän mahdollistajana on tärkeä. Yrityksissä oli huomattu, että maksamalla puolet palveluiden kustannuksista he saavat työntekijät sitoutettua palveluiden käyttämiseen. Yritykset kustansivat tilavuokrat ja välineet. Suurimpia palveluiden haasteita ovat sopivien palveluntarjoajien hankinta (ns. one-stop-shop), palveluiden riittävä monipuolisuus (jokaiselle jotakin) ja henkilöstön aktivointi palveluihin osallistumiseen. Haasteellisena pidettiin täysin liikuntaa harrastamattomien ja epäsäännöllisesti liikkuvien (2/3 henkilöstöstä) aktivoimista.
Asiakasyrityksillä oli myönteisiä kokemuksia paikallisista urheiluseuroista. Yhteistyö oli kaksisuuntaisesti vastikkeellista, jolloin taloudellisen tukemisen vastineeksi urheiluseurat tarjosivat yrityksille mm. liikuntailtapäiviä ja luentoja sekä seurojen tapahtumiin osallistumista. Yritykset näkivät tulevaisuuden palveluntarjoajina mieluummin yksityiset yritykset kuin seurat palveluiden laatutekijöiden vuoksi. Tulevaisuuden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi yritykset miettivät liikuntaa työajalle ja työntekijöiden kunnon tai palveluihin osallistumisen vaikuttavan työntekijöiden taloudellisiin bonuksiin. Tärkeäksi tulevaisuuden palveluiden ominaisuudeksi nähtiin yhdessä tehtävä ja kokemuksellinen liikunta.
...
