Työyhteisöliikunta 2010 : työyhteisöliikunnan haasteet ja mahdollisuudet systeemiteoreettisen tarkastelun valossa

Abstract

Tämä tutkimus on osa Työyhteisöliikunta 2010 -hanketta, jonka tavoitteena on ollut koota ja jakaa tietoa erilaisista tavoista saada työyhteisöt ja niiden jäsenet liikkumaan. Työyhteisöliikunta määritellään tutkimuksessa strategisesti työhyvinvointiin liitetyksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on paitsi työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen niin myös terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien kannustaminen liikunnan pariin. Työyhteisöliikunta voi olla niin työmatkaliikuntaa, työyhteisön yhteisiä liikunta-aktiviteetteja kuin työntekijän omaehtoista liikkumista, mutta joka ajallisesti tapahtuu joko työajalla tai työpäivään välittömästi niveltyen. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitkä ovat työyhteisöliikunnan haasteet ja mahdollisuudet, kun tavoitteena on kahdeksan pilottityöyhteisön kokemusten avulla löytää sellaisia työyhteisöliikunnan hyviä käytäntöjä tai keskeisimpiä tekijöitä, joiden avulla saadaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat osallistumaan työyhteisöliikuntaan ja sitä kautta omaksumaan liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Niklas Luhmannin systeemiteoria, ja tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta pilottityöyhteisön yhteyshenkilön haastattelusta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa systeemiteoriaa mukaillen yhteiskunnan eri osajärjestelmät (talous, politiikka, tiede, kasvatus ja uskonto) muodostavat teemaalueet. Aineiston analyysissa käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa työyhteisöliikunnan keskeisimmiksi tekijöiksi nousi neljä osa-aluetta: yhteistyö, johdon rooli, asiantuntijuus ja motivointi. Yksinkertaisimmillaan työyhteisöliikuntaa suunnitellessa tulee siten määritellä seuraavat asiat: kenellä on päävastuu toiminnan organisoinnista, mitkä ovat toiminnan keskeisimmät tavoitteet, minkälaista osaamista löytyy omasta organisaatiosta sekä mikä on työyhteisöliikunnan keskeinen kohderyhmä ja mitkä ovat käytettävissä olevat aktivointikeinot. Yksittäiset työyhteisöt voivat hyödyntää tutkimustuloksia oman työyhteisöliikuntasuunnitelman rakentamisessa, mutta tutkimus tarjoaa tietoa myös yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.