Vammaisuus ja hyvinvointi : ekososiaalinen lähestymistapa terveyden edistämiseen
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vammaispalvelujen asiakaskuntaa. Tutkimuksessani halusin selvittää, miten vammaispalveluissa sosiaalityön keinoin voidaan edistää hyvinvointia ja terveyttä. Koska tutkimuksessani oli ekososiaalinen lähestymistapa terveyden edistämiseen, halusin tarkastella, mitä terveyden edistäminen eri tahoilta vielä vaatii aineistojen tulosten pohjalta.
Tutkimusaineistot muodostuivat asiakaskyselystä, johon vastasi 552 henkilöä sekä neljän kainuulaisen sosiaalityöntekijän/ luottamushenkilön teemahaastattelusta. Asiakaskysely postitettiin Kainuussa Vammaispalvelulain mukaista vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saaville henkilöille. Asiakaskysely oli tutkimuksen kvantitatiivinen osuus, joka analysoitiin käyttämällä SPSS-ohjelmaa. Kainuulaisten sosiaalityöntekijöiden tai luottamushenkilöiden teemahaastattelun analysoin hermeneuttisella tutkimusotteella laadullisin menetelmin. Näiden kahden aineiston tulosten pohjalta laadin ekososiaalisesta näkökulmasta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) vaikutusverkkoina. Tutkimus oli sekä aineistoltaan että metodiltaan triangulaatio. Tutkimuksella pyrittiin saamaan alueellista tietoa vammaisista henkilöistä erityisryhmänä sekä tuomaan tietoutta hyvinvoinnin ja terveyden suhteesta.
Asiakaskyselyn tutkimustulosten mukaan suurin osa vaikeavammaisten kuljetuspalvelua käyttävistä on ikääntyneitä. Vaikeinta sairaudesta ja vammasta johtuen ovat liikkumisen ongelmat ja yksinäisyys. Suurin osa kuljetuspalvelua käyttävistä eivät ole syntymästään saakka vammaisia. Uudelleenkoulutusta on vammautumisen myötä ollut jonkin verran, mutta hyödynnettävä työkykyä on jäljellä pienellä osalla ja vain kaksi vastaajaa sovittaa työtä ja eläkettä yhteen. Koulutusaste ja opiskeluvuosien määrä ovat Kainuussa pienempiä kuin Terveys 2000-väestöaineistossa. Kuljetuspalvelumäärät ovat usein alle 18 matkaa kuukaudessa.
Haastattelujen tulosten mukaan vammaisten henkilöiden asemaa ja elinoloja tunnistettiin hyvin. Palvelujen ja ympäristön esteettömyyden vaikutus tiedostettiin. Haastattelussa kävi ilmi, että joillekin asiakkaille on vaikea löytää sopivia palveluja. Terveyden edistämisen eteenpäin viemistä ei koettu kuuluvan varsinaisesti omaan työhön.
Ennakkoarvioinnissa luotiin vaikutusverkkoja, miten palvelujen puuttuminen voi vaikuttaa vammaisen henkilön ja hänen läheistensä hyvinvointiin sekä mitä on ekososiaalinen terveyden edistämisen tavoitetila. Tässä nousee esiin vammaispalvelujen sosiaalityön mahdollisuudet dialogiin ja miten- kysymysten kautta valtaistaa asiakasta. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali-, terveys- ja kuntoutussektoreilla avartaa ymmärrystä asiakkaan arjessa selviytymisessä toimijana, kansalaisena.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28143]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomalaisten urheiluseurojen terveyden edistäminen : urheiluseurojen suhtautuminen terveyden edistämiseen sekä aktiivisuus ohjeistaa valmentajia terveyden edistämiseen
Platan, Jenni (2018)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen suomalaiset lasten ja nuorten urheiluseurojen suhtautuminen terveyden edistämisen on ja kuinka aktiivisesti seurat ohjeistavat valmentajia terveyden edistämiseen, seurojen ... -
Radiovälitteisen liikuntaohjauksen tavoitettavuus ja soveltuvuus ikäihmisten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen : pilottitutkimuksen loppuraportti
Kekki, Katariina; Hiirikoski, Riku; Kettula, Anne; Kaasalainen, Karoliina; Neittaanmäki, Pekka (Jyväskylän yliopisto, 2019) -
Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn tuloksia keväältä 2023
Kilkki, Olga; Mietola, Vilma; Heimovaara, Essi; Kokko, Sami; von Bonsdorff, Mikaela (Jyväskylän yliopisto, 2023)Korkeakouluopiskelijat istuvat noin 11 tuntia päivittäin, ja iso osa tästä määrästä kertyy nimenomaan opiskelupäivän aikana. Lisäksi vain alle puolet opiskelijoista liikkuu liikkumissuosituksiin nähden tarpeeksi. Istumisen ... -
Hyvinvointijohtaminen ja terveyden edistäminen kunnissa : turvallisuus ja osallisuus kuntien hyvinvointikertomuksissa
Poikonen, Silja (2019)Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kuntien hyvinvointityön tavoitteita, toimenpiteitä, resursseja ja mittareita. Erityisesti niitä tarkastellaan turvallisuuden ja osallisuuden teemojen näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu ... -
Nuorten osallisuus ja ravitsemuskäyttäytyminen koulussa : miten osallistamisen kokemus, vaikutusmahdollisuuksien kokeminen ja osallisuuden aste ovat yhteydessä koululounaan syömiseen 6.-9.-luokkalaisten nuorten keskuudessa?
Gluschkoff, Tanja Helena (2016)Ruokavaliolla ja ravitsemuksella on tärkeä merkitys elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden ylläpitämisessä läpi elämän. Säännöllinen ateriarytmi ja ravitsevat välipalat toimivat terveellisen ruokavalion perustana. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.