Vammaisuus ja hyvinvointi : ekososiaalinen lähestymistapa terveyden edistämiseen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vammaispalvelujen asiakaskuntaa. Tutkimuksessani halusin selvittää, miten vammaispalveluissa sosiaalityön keinoin voidaan edistää hyvinvointia ja terveyttä. Koska tutkimuksessani oli ekososiaalinen lähestymistapa terveyden edistämiseen, halusin tarkastella, mitä terveyden edistäminen eri tahoilta vielä vaatii aineistojen tulosten pohjalta. Tutkimusaineistot muodostuivat asiakaskyselystä, johon vastasi 552 henkilöä sekä neljän kainuulaisen sosiaalityöntekijän/ luottamushenkilön teemahaastattelusta. Asiakaskysely postitettiin Kainuussa Vammaispalvelulain mukaista vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saaville henkilöille. Asiakaskysely oli tutkimuksen kvantitatiivinen osuus, joka analysoitiin käyttämällä SPSS-ohjelmaa. Kainuulaisten sosiaalityöntekijöiden tai luottamushenkilöiden teemahaastattelun analysoin hermeneuttisella tutkimusotteella laadullisin menetelmin. Näiden kahden aineiston tulosten pohjalta laadin ekososiaalisesta näkökulmasta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) vaikutusverkkoina. Tutkimus oli sekä aineistoltaan että metodiltaan triangulaatio. Tutkimuksella pyrittiin saamaan alueellista tietoa vammaisista henkilöistä erityisryhmänä sekä tuomaan tietoutta hyvinvoinnin ja terveyden suhteesta. Asiakaskyselyn tutkimustulosten mukaan suurin osa vaikeavammaisten kuljetuspalvelua käyttävistä on ikääntyneitä. Vaikeinta sairaudesta ja vammasta johtuen ovat liikkumisen ongelmat ja yksinäisyys. Suurin osa kuljetuspalvelua käyttävistä eivät ole syntymästään saakka vammaisia. Uudelleenkoulutusta on vammautumisen myötä ollut jonkin verran, mutta hyödynnettävä työkykyä on jäljellä pienellä osalla ja vain kaksi vastaajaa sovittaa työtä ja eläkettä yhteen. Koulutusaste ja opiskeluvuosien määrä ovat Kainuussa pienempiä kuin Terveys 2000-väestöaineistossa. Kuljetuspalvelumäärät ovat usein alle 18 matkaa kuukaudessa. Haastattelujen tulosten mukaan vammaisten henkilöiden asemaa ja elinoloja tunnistettiin hyvin. Palvelujen ja ympäristön esteettömyyden vaikutus tiedostettiin. Haastattelussa kävi ilmi, että joillekin asiakkaille on vaikea löytää sopivia palveluja. Terveyden edistämisen eteenpäin viemistä ei koettu kuuluvan varsinaisesti omaan työhön. Ennakkoarvioinnissa luotiin vaikutusverkkoja, miten palvelujen puuttuminen voi vaikuttaa vammaisen henkilön ja hänen läheistensä hyvinvointiin sekä mitä on ekososiaalinen terveyden edistämisen tavoitetila. Tässä nousee esiin vammaispalvelujen sosiaalityön mahdollisuudet dialogiin ja miten- kysymysten kautta valtaistaa asiakasta. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali-, terveys- ja kuntoutussektoreilla avartaa ymmärrystä asiakkaan arjessa selviytymisessä toimijana, kansalaisena.